Jääkiekkoliitto julkaisi maanantaina Nuorten Leijonien joukkueen Ruotsissa pelattavaan turnaukseen, mutta suomalainen huippulupaus Brad Lambert ei mahtunut joukkueeseen.

17-vuotias Lambert putosi haastajaryhmään päävalmentaja Antti Pennasen mukaan sen takia, etteivät hyökkääjän suoritukset maajoukkueessa ja seurajoukkueessa ole olleet syksyn aikana riittävällä tasolla.

- Suoritus ei ole ollut sitä, mitä siihen toiseen ryhmään (ykkösjoukkue) vaatisi - että Bradille löytyisi oikea rooli. Kyse on kuitenkin joukkueesta ja sen roolittamisesta, Pennanen sanoi Helsingin Sanomille.

Nuorissa Leijonissa viime vuonna pronssia saavuttanut Lambert on pelannut JYPin SM-liigajoukkueessa nihkeän syyskauden. 13 ottelussa pisteitä on kertynyt ainoastaan 1+1, ja tehotilasto on viisi pykälää pakkasen puolella.

Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen näkee, että Nuoriin Leijoniin mahtui Lambertia huonompiakin pelaajia, mutta lupauksen kohdalla myös odotukset vaikuttavat valintaan.

- Pennasen näkökulmasta nyt on myös hyvä testata muita pelaajia. Siellä on muutamia uusia pelaajia, mutta Lambertin taso tiedetään. Ehkä häntä myös halutaan herätellä, Nättinen arvioi.

Lambert on pelannut liigan häntäpään joukkueessa, mutta Nättisen mukaan alkukauden saldo on silti auttamatta liian vähän.

- Suomen maajoukkue on kautta aikain roolitettu tietyllä tavalla ja hän kuuluu ykköskoriin. Hänen pitäisi mahtua top-3 tai top-4 - hyökkääjiin, mutta tällä hetkellä hän ei ole ollut täysin sillä tasolla, mitä siihen rooliin vaaditaan.

Nättisen mukaan huippulupaavan sentterin suurimmat ongelmat liittyvät edelleen kiekolliseen pelaamiseen ja etenkin kiekon kuskaamiseen. Lambert kuljettaa kiekkoa yksin, ja jakaa sitä harvemmin ketjukavereilleen.

- Junioreissa, juniorimaajoukkueessa ja Mestiksessä hänen vauhdillaan ja taidollaan pärjäisikin, mutta Liigassa se ei ole toiminut, vaikka hän on kehittynyt fyysisesti ja vauhtia on tullut lisää.

Myös joukkuepelaamisessa riittää viilattavaa. Keskushyökkääjillä on oma puolustusvastuunsa, mutta Lambert ajattelee peliä silti liikaa hyökkäyspelin ja tehopisteiden kautta.

- Kansainvälisen huipun sentterit ajattelevat puolustusta ja hyökkäyspeliä 50-50, mutta Lambertin kohdalla se on vähintään 60-40, jopa 70-30, miten hän ajattelee peliä ja varastaa peliä hyökkäyssuuntaan.

Nättinen arvelee, että Lambertiin kohdistuvat odotukset muun muassa NHL:n varaustilaisuutta ja tulevaisuutta koskien ajavat hyökkääjää nykyisiin suorituksiin.

- Pelaajatarkkailijat seuraavat kuitenkin myös kaikkea muuta, sillä he tietävät, että hän pystyy parhaimmillaan tekemään pisteitä. Nyt hän on tehnyt itselleen karhunpalvelusta, kun hän ei tee perusasioitakaan ja yrittää korjata sitten tehopisteiden hakemisella.

Useita kohuja

Lambertin ympärillä on riittänyt kohuja tänäkin syksynä, sillä esimerkiksi Ilta-Sanomien tietojen mukaan Lambertin taustajoukot ovat yrittäneet löytää hyökkääjälle uutta SM-liigaseuraa kesän ja syksyn aikana. Lehden tietojen mukaan yksi seura katkaisi neuvottelut, sillä se ei halunnut antaa lupauksia kärkikenttien peliajasta ja ylivoimavastuusta.

Kanadalainen Sportsnet-sivusto puolestaan kertoi lokakuussa, että Lambert harkitsee siirtoa Kanadan junioriliiga WHL:ään. Lambertin oikeudet ovat Saskatoon Bladesilla, jossa Lambertin isä Ross pelasi kaudella 1982-1983.

Välittäminen ja tukeminen ovat urheilussa tärkeitä asioita, mutta Lambertin kohdalla taustajoukot ovat olleet liiankin vahvasti mukana uran eri vaiheissa.

- Minulla ei omia lapsia ole, mutta käsittääkseni hänellä oman isän rooli on aivan liian suuri arkisessa toiminnassa. En sano suoraan, yksi yhteen, että huonot tulokset johtuvat hänen isästään, mutta urheilussa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Nyt se taustajoukkojen ährääminen on mennyt yli, Nättinen sanoo.

- Totta kai välittäminen on tärkeää ja se on hyvä lähtökohta, että taustajoukot ovat läsnä. Hän on kuitenkin ollut nyt kolme vuotta median polttopisteessä ja se on johtunut enemmän ja vähemmän omista valinnoista sekä taustajoukoilta valuneista kommenteista ja asenteista.

Lambertista puhuttiin muutama vuosi sitten jopa potentiaalisena NHL:n ykkösvarauksena, mutta sen jälkeen ura on ollut laskusuunnassa, ja seura on vaihtunut tiuhaan.

Lambert siirtyi esimerkiksi 15-vuotiaana Pelicansista yhdeksi kaudeksi HIFK:hon 2019-2020, mutta päätti jo tämän kauden jälkeen lähteä Jyväskylään.

Tällä kaudella hyökkääjä on jäänyt kuitenkin selvästi JYP-sensaatio Joakim Kemellin varjoon. Kemell johtaa liigan piste- ja maalipörssiä tehoin 12+6=18,ja hän on vastannut huutoon, johon Lambertin odotettiin yltävän.

- Olen todella huolestunut jos he kokevat ratkaisuksi, että vaihtamalla paranee. Joskus se on paikallaan ja joskus ympäristö on sellainen, mutta kokonaisuutta katsoessa hän oli alkukaudella ihan varmasti noissa saappaissa, joissa Kemell on nyt. En näe syytä, miksi Lambert ei siinä olisi voinut olla. En usko, että tämä jäänyt kiinni mahdollisuuksien puutteesta.

Arvokkaita kokemuksia epäonnistumisista

Tällä hetkellä Kemell on joissakin varaustilaisuuden ennakkoarvioissa Lambertin edellä. Esimerkiksi The Athletic povaa Kemelliä tilaisuuden kuudenneksi ja Lambertia kymmenenneksi varaukseksi.

Nättinen kuitenkin muistuttaa, ettei nuorten MM-kisoille tai NHL:n varaustilaisuudelle voi asettaa liikaa painoarvoa nuorukaisen tulevaisuutta arvioitaessa.

- On kyse niin nuoresta pelaajasta, että hänellä on kaikki kyvyt olla ihan maailman huipulla ja pelata NHL:ssä ratkaisuroolissa. Hän on rightin puolen (oikea käsi alhaalla) vahva luistelija, joka osaa ratkoa. Tällä hetkellä osakkeet ovat kuitenkin selvästi laskussa.

Nättinen nostaa esimerkiksi muun muassa Jesperi Kotkaniemen, jota ei aikoinaan valittu Nuoriin Leijoniin, mutta lopulta valittiin varaustilaisuuden kolmantena pelaajana hyvän liigakauden ansiosta.

- Nyt hänen, taustatiimin ja kaikkien pitää katsoa peiliin. Korostan, että tämä on mahdollisuus katsoa peiliin, sinnehän ei aina katsota. Syytetäänkö ulkopuolisia, lähdetäänkö seuraaviin paikkoihin, vai katsotaanko peiliin ja mietitään, että mitä tässä on tapahtunut, Nättinen pohtii vaihtoehtoja.

Nättisen mukaan ongelmien kohtaaminen jo 17-18-vuotiaana voi olla Lambertille jopa uran pelastus.

- Minusta on hyvä, että hän saa kokemuksia epäonnistumisista, sillä hänellä ei niitä ihan liikaa ole. Kaikki on mennyt aika helposti. Se voi kasvattaa ja opettaa. Nyt on van kysymys, että oppiiko.

- Varausnumerolla ei ole lopulta väliä, jos toiminta ei muutu. Varaamattomatkin pelaajat pelaavat tuhannen pelin NHL-uria. Siihen varaukseen ei pidä mielestäni keskittyä, vaan siihen, miten tästä opitaan, jotta hän on kymmenen vuoden päästä siellä, missä hänen pitää olla, Nättinen päättää.

Lue myös:

Vasta 16-vuotiaan Brad Lambertin seurasiirrosta tuli valtakunnan kohu-uutinen - Suomen NHL-lupaukset läpikotaisin tunteva Göran Stubb ihmettelee, miksi

SM-liigassa parhaassa iässä olevat pelaajat loistavat poissaolollaan - Ylen uusi asiantuntija Topi Nättinen kertoo neljä nuorta, joita kannattaa seurata