Koronapassia näyttämällä pääsee Suomessa tällä hetkellä ravintolaan, jonka aukioloa ja anniskelua passittomille on rajoitettu. Muualla passia ei tarvita.

Eri Euroopan maissa passi on huomattavasti laajemmassa käytössä.

Suomessakin olisi halua käyttää passia paljon laajemminkin, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) arvioi parhaillaan mahdollisuuksia laajentaa koronapassin käyttöä.

Myös nykyinen passin käyttötapa jakaa oikeusoppineita.

HUSin diagnostiikkajohtajan, terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen mielestä koronapassin voisi ottaa laajempaan käyttöön jo nyt, vaikka alueellisia rajoituksia ei olisi voimassa.

- Minusta se olisi mahdollista. Meillä henkilötietojen käsittelyä on säädelty Euroopan laajuisessa lainsäädännössä, joka mahdollistaa tämäntyyppisen tietojenkäsittelyn. Olemme keskellä yleisvaarallisen tartuntataudin aiheuttamaa pandemiaa, joten on aika vaikeaa väittää, etteikö terveysturvallisuutta takaavien tietojen kysyminen olisi perusteltua, Lehtonen sanoo.

Toinen professori täysin eri linjoilla

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta on Lehtosen kanssa tyystin eri mieltä. Hänen näkemyksensä mukaan nykyinen tartuntatautilaki on tältä osin yksiselitteinen: koronapassia ei voi vaatia, jos alueella ei ole voimassa rajoituksia.

- Lainsäädäntö on kirjoitettu täsmällisesti ja tarkkarajaisesti, ja siinä täytyy pysyä. Ensin pitää olla rajoituksia, joista voi poiketa vaatimalla passia. Jos ei ole rajoituksia, myöskään passia ei voi vaatia, Voutilainen toteaa.

Koronapassin käytön laajentaminen vaatisi siis Voutilaisen mielestä tarkennuksia tartuntatautilakiin.

Lasse Lehtonen pitäisi nimenomaan järkevänä, että tautitilanne pidettäisiin kaikin keinoin kurissa niillä alueilla, joissa korona ei tällä hetkellä riehu.

- Koronapassi tarjoaa yhden keinon varmistaa asia. Mielestäni juuri niillä alueilla on perusteltua vahtia, että väestön rokotussuoja on kunnossa.

Syrjintäkysymys askarruttaa tapahtuma-alaa

Koronapassi on nyt käytössä vain ravintoloissa, koska niissä on yhä rajoituksia voimassa. Passi on tarkoitettu rajoitusten vaihtoehdoksi eli sitä edellyttämällä esimerkiksi yökerhot ovat voineet pitää ovensa auki myöhään.

Tapahtuma-alalla olisi halukkuutta koronapassin käyttöön myös silloin, kun viranomaisten asettamia rajoituksia ei ole voimassa.

Tapahtumateollisuus ry:n johtajan Maria Sahlstedtin mukaan järjestäjät voivat asettaa lipun myynnille normaalitilanteessakin ehtoja, ja koronapassia voi vaatia.

Varmuus siitä, onko se syrjintää, tulisi kuitenkin vasta kun mahdollinen oikeusprosessi olisi käyty loppuun asti, jos asiakas veisi asian oikeuteen. Hänen mukaansa tilanne on oikeudellisesti epäselvä.

- Varmuutta meillä ei tästä ole, ja siksi olemme vaatineet, että lainsäätäjä takaisin selkänojan, Sahlstedt sanoo.

HUSin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ei usko, että syrjinnän edellytykset tällaisessa tilanteessa täyttyisivät.

- Syrjintä tarkoittaa perusteetonta asettamista erilaiseen asemaan esimerkiksi sairauden takia, mutta kun on kyse yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisystä, on vankat perusteet asettaa rokotetut ja rokottamattomat eri asemaan. Koronapassin avulla pystytään järjestämään terveysturvallisia tapahtumia ja kannustamaan ihmisiä rokotteen ottamiseen. Ne ovat hyväksyttäviä päämääriä.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan mahdollinen syrjintä koskisi käytännössä sitä pientä määrää ihmisiä, joilla ei ole terveydentilansa vuoksi mahdollisuutta ottaa koronarokotetta. Heidän suhteen asia olisi Voutilaisen mielestä järjesteltävissä.

- Mikäli yhteiskunta mahdollistaisi heille koronatestissä käymisen valtion piikkiin, niin ei siinä silloin mitään ongelmaa olisi.

Voutilainen lisää, että rokotteista ideologisista syistä kieltäytyvillä olisi varsin heikot perusteet vedota syrjintään.

STM:n lakimiehen Mirka-Tuulia Kuoksan mukaan voimassa oleva sääntely lähtee siitä, että koronapassi on selkeästi vaihtoehto rajoitustoimille.

-Sen sijaan ei ole aivan selvää, voisiko toiminnanharjoittaja ottaa passin käyttöön omalla riskillään, sillä tällaisesta ei ole erillistä sääntelyä.

Yhdenvertaisuuslaki asettaa rajat erilaiselle kohtelulle.

- Yhdenvertaisuuslain näkökulmasta pelkkään yritystoimintaan liittyvän luottamuksen parantaminen ei näkemykseni mukaan voisi olla perusteena. Koronapassin käytölle tulisi olla perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta hyväksyttävät perusteet, jollainen alueen tautitilanne mahdollisesti voisi tietyin edellytyksin olla.

"Kannustimet puuttuvat"

HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mielestä tapahtuma-ala voisi toimia ennalta ja tehdä itse asiaan liittyviä järjestyjä. Hän huomauttaa, että alalla ei välttämättä ole kaupallista intressiä ottaa passia käyttöön.

- Luulen, että nyt puuttuvat kannustimet lisätä passin käyttöä, vaikka se olisi koko yhteiskunnan kannalta hyödyllistä. On hyvä muistaa, että todennäköisesti keväällä joudutaan koko kansan kattavaan uuteen rokotuskierrokseen. Jos haluamme ylläpitää rokotussuojaa, täytyy saada kannusteita, että ihmiset ottavat rokotteet.

Voit keskustella aiheesta 3.11. klo 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Ministeri Krista Kiuru: Koronapassin käytön laajentaminen on mahdollista

STM:n Varhila: Koronapassin käyttö jatkuu todennäköisesti vuodenvaihteen jälkeen - myös passin käytön laajentaminen arvioitavana