Untuvatuotteita valmistavan Joutsen Finlandin 85-vuotiselle taipaleelle mahtuu useita vetäjänvaihdoksia.

Perheyrityksen toimitusjohtajana 37 vuotta toiminut Eero Kotkasaari muistaa silti yhä, millaista oli siirtää vetovastuu pojalle Matias Kotkasaarelle viitisen vuotta sitten.

- Ei se mitään helppoa ole. Vaikka itse päättää, että nyt tämä siirtyy, niin kyllä meillä oli ulkopuolinen konsultti, joka joutui sanomaan, että sinä et Eero sitten enää menee viikkopalaveriin.

Palaverit jäivät taakse.

- Olen pysynyt poissa palavereista. Se on mielestäni ihan selvä, koska muutenhan ihmiset alkaa seurata, että mitä se vanha johtaja sanoo, ja semmoinen voi olla jopa riski yritykselle, nykyisin hallituksen puheenjohtajana toimiva Eero Kotkasaari kertoo.

Sama pohdinta on lähivuosina edessä kymmenillä tuhansilla yrittäjillä.

Suomessa on noin 74 000 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Kolmen vuoden välein toteutettavan Omistajanvaihdosbarometrin mukaan yli puolet heistä eli lähes 40 000 haluaisi luopua yrityksestään jo parin vuoden kuluessa.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana kyselyyn vastanneista yrittäjistä kaksi kolmesta tähtää yrityskauppaan tai sukupolvenvaihdokseen. Noin neljännes vastanneista valmistautuu puolestaan yritystoiminnan lakkauttamiseen.

- Yritysten omistajavaihdosnäkymät ovat heikentyneet ja lopettamisaikomukset yleistyneet, kun tuloksia verrataan vuoden 2018 barometriin, sanoo Omistajanvaihdosfoorumin puheenjohtaja Jari Huovinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.

Omistajanvaihdosbarometrin toteutti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Nettikyselyyn vastasi yli 2 300 yrittäjää.

Jatkajaa ei ehkä edes jakseta etsiä

Erityisen huolissaan Omistajanvaihdosfoorumissa ollaan suuresta yrityksensä alasajoa pohtivien määrästä.

- Valitettavasti näyttää siltä, että aika suuri joukko yrittäjistä aikoo lopettaa yrityksen eläköityessään. Kyse on noin 25 000 yrityksestä. Se on 3 500 yritystä enemmän kuin vuonna 2018, Huovinen sanoo.

Useimmat alasajoa harkitsevat ovat kooltaan pieniä yrittäjän ja muutaman työntekijän yrityksiä, joita koronakriisi on erityisesti rasittanut.

Kehittämistoimille ei ole ehkä jäänyt aikaa tai voimia, jolloin yrityksen lopettaminen nähdään yhä useammin todennäköisimpänä vaihtoehtona.

Iso ongelma on myös pula jatkajista, eli yritystään lopettelevat ja yritystoiminnasta kiinnostuneet eivät kohtaa tai löydä toisiaan.

Omistajavaihdos tuo yritykseen yleensä uutta potkua

Alasajoon päätyvä yrittäjä vie helposti mennessään myös työpaikkoja.

- Suurin uhkakuva liittyy siihen, että menetetään toimintakuntoisia yrityksiä ja niissä olevia työpaikkoja. Olemme arvioineet, että niissä yrityksissä, joissa omistajanvaihdos on ajankohtainen, on noin 80 000 työpaikkaa. Tiedämme myös, että omistajanvaihdoksen läpikäyneet yritykset pääsevät usein kasvu-uralle ja niihin syntyy uusia työpaikkoja, Huovinen sanoo.

Barometrin tulos alasajoa miettivien määrästä hätkähdyttää myös Joutsenen johtoa.

- Se on hirveää haaskausta, koska yrityksissä on tehty niin paljon työtä. Kyllä yrittäjyys on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeätä. Pieniä ja keskisuuria tarvitaan lisää, sillä ne on ne, jotka täällä työllistävät, sanoo Eero Kotkasaari.

- Kyllä paras vaihtoehto olisi löytää jatkaja tai myydä vaikka henkilökunnalle. Tiedän useamman minun ikäisen, jotka ovat ostaneet sen yrityksen, jossa ovat olleet töissä. Toisaalta ei tämä yleinen ilmapiiri oikein kannusta yrittäjäksi harkitsevaa, Matias Kotkasaari jatkaa.

Hallituksen koronatoimia EK:n Huovinen ei moiti, mutta laajasti elinkeinoelämää edustavassa Omistajanvaihdosfoorumissa nähdään, että hallitus voisi edistää toimia, joilla yrityksestä luopuminen alasajon sijaan ja yrittäjäksi ryhtyminen olisi innostava vaihtoehto.

- Omistajuusvaihdosten edistämisessä on kyse ilmapiiristä ja siitä, että yrityksen jatkaminen olisi houkuttelevaa, eli silloin puhutaan verotuksen kannustettavuudesta ja ennustettavuudesta, hallinnollisen taakan purkamisesta ja vaikkapa työvoimapulan ratkaisemisesta, Huovinen sanoo.

Täsmätoimiakin on mietitty etenkin pienille yrityksille.

- Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa voisi olla enemmän kaikille avoimia jatkajakouluja, jossa luopuvat yrittäjät ja potentiaaliset jatkajat voisivat tehdä yhteistyötä. Tällä voisi olla merkitystä etenkin mikroyritysten toiminnalle, jossa yritystoiminta perustuu vahvasti yrittäjän omaan osaamiseen, Huovinen ehdottaa.

Mutta miltä noin 100 työntekijää työllistävän perheyrityksen jatkaminen sitten oikein on Matias Kotkasaaresta tuntunut?

- Toimitusjohtajan pesti on aika rankka. Onneksi stressinsietokyky on aika hyvä, ja isältä ja yrittäjäveljiltä saa tarvittaessa tukea. Kyllä kaikesta selviää, ja vaikka välillä harmittaa, niin kyllä tämä työ silti enemmän palkitsee, neljättä jatkajasukupolvea edustava Matias Kotkasaari sanoo.

Omistajanvaihdosfoorumia hallinnoi Suomen Yrittäjät, ja sen ohjausryhmää puheenjohtaa Elinkeinoelämän keskusliitto. Foorumin jäseniä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Perheyritysten liitto, Finnvera, Business Finland, Finnvera, Nordea, Suomen Yrityskaupat, Suomen Yritysvälittäjäin ja omistajanvaihdosasiantuntijain liitto, Suomen Uusyrityskeskukset, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt, Suomen Yrityskummit, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden Teknillinen Yliopisto ja Oulun Yliopisto.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 2.11. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Kauneudenhoitoalan opiskelijat kärsivät harjoittelupaikkojen puutteesta - löytyisikö lääke yksityisistä opetushoitoloista?

Ruotsin mahtimies Jacob Wallenberg haluaisi lisää pohjoismaista yhteispeliä ja Ruotsille eurorahan

Taksialalla kävi kato, kun vaatimuksia kiristettiin ja korona iski - nyt kuskeista on jo pula: "Jokaista uutta lupaa kohden on kaksi peruttu