Kari-Pekka Kyrö auttoi aitajuoksija Heidi Salmista sopeutumaan korkean ilmanalan haasteisiin. Lopputulos oli huikea: maailmanmestaruus.

Maastohiihdon ex-päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö antoi kullanarvoisia vinkkejä hiihtokaverinsa tyttärelle Heidi Salmiselle, 17. Jyväskyläläinen voitti nuorten MM-kultaa 400 metrin aitajuoksussa elokuussa. Kuva: Heikki Saukkomaa/ Lehtikuva, Antti Aimo-Koivisto/ Lehtikuva

Päättyneen yleisurheilukauden hurjimpiin suomalaisjysäyksiin kuului 17-vuotiaan Heidi Salmisen 400 metrin aitajuoksun kultamitali Nairobissa järjestetyissä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Jyväskyläläisestä tuli ensimmäinen tämän ikäluokan MM-kisoissa ratajuoksumitalin saavuttanut suomalaisnainen.

Ennen MM-kisoja Salmisen valmentaja - matkan MM- ja olympiafinalisti sekä SE-nainen - Tuija Helander oli huolissaan yhdestä merkittävästä muuttujasta: Nairobin sijainnista 1800 metrin korkeudella merenpinnasta eli ohuesta ilmanalasta. Se voi olla kokemattomalle urheilijalle kohtalokas ansa.

- Heidillä ei ollut lainkaan kokemusta sellaisesta, enkä itsekään tiennyt, miten siihen optimaalisesti pitäisi valmistautua, Helander kertoo.

Suomen urheiluliiton tuoreessa Huippu-urheilu-uutiset-lehdessä Helander kertoo saaneensa arvokkaita neuvoja äkkiseltään yllättävältä taholta: maastohiihdon entiseltä päävalmentajalta Kari-Pekka Kyröltä.

- Hän auttoi pyyteettömästi ja asiantuntevasti, ja sillä oli erittäin suuri merkitys lopputulokseen.

Helander haluaa korostaa, että hän ei leimaa ihmistä tämän loppuiäksi takavuosien tekemisten takia. Kyrö sai vuonna 2001 elinikäisen urheilun toimintakiellon Kansainväliseltä hiihtoliitolta, kun kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa. Hän sai kansalliset toimintaoikeutensa takaisin 2016 ja kansainväliset 2017.

Ilta-Sanomat tavoitti asiaa kommentoimaan myös Kyrön, joka ei halunnut nousta jalustalle.

- Kaikki perustuu sattumaan. Toimin rakennusalan yrityksessä, jolla oli kesällä työmaa Salmisten kodin naapurissa Jyväskylässä. Heidin isä Timo Salminen taas on erittäin tuttu ja hieno mies hiihtokuvioista pitkältä ajalta.

Timo Salminen kysyi Kyröltä, pystyisikö tämä auttamaan korkeaan ilmanalaan valmistautumisessa.

- Heidiä en ole lainkaan tavannut, ja Tuijakin on tuttu vain mediasta. Timo on välittänyt kaikki antamani ohjeet eteenpäin.

Kyrö tutki ohuessa ilmanalassa harjoittelun ja kilpailemisen ongelmia ja niiden ratkaisuja aikanaan perusteellisesti sekä liikuntatieteiden opiskelijana ja aktiivihiihtäjänä että myöhemmin valmentajana.

- Kun nyt asiasta jonkin verran tiedän, niin totta kai suostuin auttamaan. Ensitöikseni kehotin, että pitäisi yrittää saada Pajulahden urheiluopistolta alppimajamajoitus ennen kisamatkaa.

Tuija Helander on ainoa suomalaisnainen, joka on juossut 400 metrin aitojen MM- tai olympiafinaalissa. Vuoden 1984 olympiakisoissa Los Angelesissa sijoitus oli 7:s. Valmentajan ennätys (54,62 vuonna 1987) on toistaiseksi 2,32 sekuntia parempi kuin valmennettava Heidi Salmisen. Kuva: Hans Paul / Lehtikuva

Alppimajassa hapen osapainetta hengitysilmasta pudottamalla pystytään simuloimaan esimerkiksi Nairobin 1800 metrin korkeutta merenpinnasta. Salminen vietti Pajulahden alppimajassa neljä päivää.

- Kun aika on noin lyhyt, sitä ei voi käyttää makoiluun, vaan majassa pitää olla joko juoksumatto tai kuntopyörä. Se on tarkkaa puuhaa, ja siihen annoinkin yksityiskohtaiset ohjeet.

Helander kertoo, että Kyrön ohjeilla myös kisapaikalle mentiin sopeutumisen varmistamiseksi ajoissa, jo neljä päivää ennen alkueriä.

Salminen paransi jo alkuerissä 19. elokuuta ennätystään lähes sekunnin lukemiin 58,12 ja nipisti siitä vielä finaalissa 22. päivä huikeat 1,18 sekuntia.

Vaikka Kyrö vähättelee omaa osuuttaan kokonaisuudesta, hänellä on urheiluväelle sanottavaa.

- Korkeaan ilmanalaan ja alppimajoihin liittyvää laadukasta akateemista tutkimusta löytyy vaikka tuolta neljännesvuosisadan takaa vaikka kuinka paljon ihan vapaasti saatavilla. Asian kanssa ei ainakaan sen puolesta tarvitse tehdä virheitä.