Verotus on suomalaisen poliittisen keskustelun ikuisuusaihe, jossa ei päästä puusta pitkälle.

Kokoomuksen Elina Valtonen vastasi Vasemmistoliiton Li Anderssonin kommentteihin verotuksesta. Kuva: Lehtikuva

Viime viikonloppu toi pintaan vanhat jakolinjat verotuksessa, jälleen kerran.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mielestä Suomen talouspolitiikkaa ohjaa jatkuvasti "perinteinen oikeistolainen halu" rajoittaa julkisia menoja ja keventää verotusta.

Yksi tämän halun ilmentymistä on Anderssonin mukaan valtiontalouden kehysmenettely, jossa hallituspuolueet sitoutuvat rajoittamaan menojen kasvua mutta eivät sovi tulopuolesta mitään. Vasemmiston pääviesti on se, että verotusta voi kiristää tuloluokkien yläpäässä. Verojen keventäminen taas nähdään oikeiston suurena harhautuksena.

Porvaripuolueissa uskotaan verojen keventämisen lisäävän yhteiskunnan verotuloja, koska yhteiskunta toimii dynaamisemmin; syntyy työtä ja toimeentuloa ja sitä kautta verotettavaa.

Tästä ei Anderssonin mukaan ole näyttöä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Elina Valtonen vastasi Anderssonille tiedotteella. Valtosen mielestä Anderssonin veronäkemykset ovat metsässä: veronkevennykset eivät rapauta julkista taloutta, varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

Valtonen ottaa esimerkiksi Saksan talouden, joka on ylijäämäinen, vaikka sen kokonaisveroaste on Suomea pienempi.

Anderssonin ja Valtosen verbaalinokittelu veroista paljastaa koko suomalaisen verokeskustelun Akilleen kantapään. Verotaistelussa on kaivauduttu syvälle ideologisiin poteroihin - eikä niistä olla tulossa ihan heti ylös. Veroväittelyn seuraamista haittaa sekin, että jokainen tulkitsee verotilastoja haluamallaan tavalla. Mikä on Suomen kokonaisveroaste? Miten verorasitus jakaantuu eri tuloluokkien välillä? Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä verovertailussa? Onko Suomessa isot tuloerot vai ei?

Keskustelu yleensä kiertyy ydinkysymykseen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta, mutta kuten viikonlopun keskustelu osoitti, epäselvyyttä on siitä, turvataanko tulevaisuus veroja kiristämällä vai niitä keventämällä. Valtosen näkemyksen mukaan vasemmiston veroja kiristävä ja velanotolle perustuva politiikkaa kampittaa talouskasvua ja paisuttaa julkista sektoria. Anderssonille verotuksessa on kyse yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta: heikoista on pidettävä huolta.

Vuosien poliittisesta kinastelusta huolimatta Suomessa ei ole saatu aikaan suurta ja perusteellista verojärjestelmän uudistusta.

Poliitikoilla juhlapuheita kyllä riittää ja tilastoja esitellään, mutta konkretia puuttuu.

Suomessa tarpeeksi rikas pystyy kyllä järjestämään verotuksensa edullisella tavalla. Siihen on keinonsa, ja jos niitä ei itse keksi, hyväpalkkaisia neuvojia riittää. Yhteiskunnan miljardien eurojen tukijärjestelmät puolestaan auttavat pienituloisia.

Sen sijaan keskituloinen palkansaaja on se, jolle jää tässä leikissä maksajan rooli, eikä siihen näytä tulevan muutosta - oli sitten vallankahvassa oikeisto tai vasemmisto.