Pulleiden jätesäkkien vuori odottaa jatkokäsittelyä Saimaanvirran toimintakeskuksessa Imatralla.

Lajittelupöydän ääressä Pirkko Maukonen avaa uuden säkin: tyynyliinoja, paitoja, housuja sekä ikkunaverhot - melko tyypillinen saalis.

- Enimmäkseen tulee lakanoita, mutta melkein tällaista se on, Maukonen sanoo.

Maukonen käy säkin sisällön tarkasti läpi. Onko kangas ehjä ja tahraton? Entä mitä materiaalia se on?

Tekstiilin kunto ratkaisee, minne se lopulta päätyy: Saimaanvirran kierrätysmyymälään myytäväksi, uusiokäyttöön Etelä-Karjalassa, tarkempaan materiaalianalyysiin Lounais-Suomen jätehuoltoyhtiölle - tai roskiin.

- Homeisia, aivan maalisia, hiirenkakkaisia. Niitä ei voi laittaa minnekään muualle, Maukonen sanoo ja lisää, että valtaosassa säkeistä on kuitenkin sitä, mitä pitääkin: kierrätykseen kelpaavia tekstiilejä.

13 000 kiloa tekstiilejä

Pirkko Maukosella ja muilla lajittelijoilla riittää lajittelu-urakkaa, sillä kokeilu vanhojen tekstiilien kierrättämiseksi onnistui Etelä-Karjalassa tänä syksynä yli odotusten.

Eteläkarjalaiset kaivoivat varastoistaan arviolta 13 000 kiloa vanhoja tekstiilejä - niin paljon, että kahden kuukauden pituiseksi suunniteltu kokeilu piti lopettaa viikko etuajassa.

- Poistotekstiiliä tuli niin paljon, ettei se mahtunut enää keräysastioihin eikä sille saatu järjestettyä kuljetusta etuajassa, kertoo asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen Etelä-Karjalan Jätehuollosta.

Ongelma on kuitenkin positiivinen: pulleat jätesäkit kertovat siitä, että eteläkarjalaiset haluavat kierrättää vanhoja tekstiilejään. Jätehuoltoyhtiön keräysastioista ne on toimitettu Saimaanvirran toimintakeskukseen lajiteltaviksi.

Iso kuorma lähtee Paimioon

Kun poistotekstiilien keräyskokeilu alkoi, tavoitteena oli hyödyntää mahdollisimman suuri osa tekstiileistä Etelä-Karjalassa, josta ne on kerättykin. Tältä osin suunnitelmat muuttuivat matkan varrella.

Nyt näyttää siltä, että kerätyistä tekstiileistä noin 4 000 kiloa jää lajittelun jälkeen Etelä-Karjalaan. Loput 9 000 kiloa kuljetetaan Paimioon Lounais-Suomen Jätehuollon analysoitaviksi.

- Olemme halunneet laittaa tekstiilejä myös Lounais-Suomen Jätehuoltoon, koska heillä on paremmat tekstiiliskannerit, joilla pystytään erottelemaan eri materiaaleja. Saamme hyvää tietoa siitä, millaista materiaalia ihmiset tuovat kierrätykseen ja voimme suunnitella tekstiilien jatkokäyttöä omalla alueella, kertoo Saimaanvirran toimitusjohtaja Mika Salminen.

Käytöstä poistettujen tekstiilien jatkokäyttöä täytyy nyt kehittää, sillä uusi jätelaki on tekemässä poistotekstiilin erilliskeräyksestä pakollista Suomessa vuonna 2023. Koko Euroopan unionin alueella muutos on tulossa vuonna 2025.

Salmisen mukaan on mahdollista, että Saimaanvirta hankkii tulevaisuudessa myös oman tekstiiliskannerin. Sitä voitaisiin käyttää paitsi jätehuollon kautta, myös suoraan Saimaanvirralle tulevien kierrätystekstiilien analysointiin.

- Meillä on valmius lähteä keskustelemaan siitä, että sellainen hankittaisiin meille mahdollisimman pian, jos tämä jatkuu, Salminen sanoo.

Hänen mukaansa etenkin puhtaalle villalle ja puuvillalle olisi kierrätyskysyntää, ja skanneri helpottaisi niiden löytämistä.

Helppous avain kierrätykseen

Mutta mikä ylipäätään sai eteläkarjalaiset liikkeelle, kun poistotekstiilien keräys alkoi?

Suomen ympäristökeskus Syken erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä kertoo, että ihmisten kierrätysintoon vaikuttavat yleensä etenkin helppous, selkeys ja taloudellinen hyöty.

Poistotekstiilien kohdalla voi vaikuttaa yksinkertaisesti sekin, että kotitalouksilla on nurkissaan ylimääräisiä tekstiilejä. Kun poistotekstiilejä kerätään, moni voi havahtua siivoamaan kaappejaan.

Lisäksi kierrätysintoon vaikuttaa Salmenperän mukaan se, että ihmiset luottavat kierrätyksestä olevan hyötyä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lajiteltujen jätteiden täytyy päätyä eri paikkaan kuin lajittelemattomien.

Toisaalta hän muistuttaa myös, ettei kokeilu ole epäonnistunut, vaikka se esimerkiksi keskeytettäisiin etuajassa tai poistotekstiilejä päätyisi muualle kuin on aiemmin suunniteltu.

- Mikään ei tapahdu hetkessä, vaan kaikki vaatii kehittämistä ja valmistelua. Se kuuluu kehittyvään infrastruktuuriin.

Lue myös:

Pikamuodin kriisi toi vipinää Suomen tekstiilialalle - visioissa siintää Pohjois-Euroopan johtajuus kierrätyskuiduissa sekä 17 000 uutta työpaikkaa

Tiedätkö, mikä on tekstiilijätettä? Katso täältä yksi muistilista - valtaosan voi käyttää uudestaan