YLE


Moni tulee vaihtamaan muutaman ystävällisen sanan, jotkut antavat halauksen. Mutta kun pilli soi, Mia Åstrand jää yksin katsomoon.

Hän vierailee Dickenin harjoituksissa yhä harvemmin. Hän ei enää voi rakentaa elämäänsä käsipallon ympärille. Se kävisi liian raskaaksi.

- Olen ikävöinyt käsipalloa tosi paljon, Åstrand sanoo ja vilkaisee kentällä viilettäviä joukkuekavereitaan.

Miten tähän päädyttiin? 17-vuotiaana Åstrand ratkaisi jatkoajalla ensimmäisen SM-finaalinsa - nyt hän on 20-vuotias ja näyttää siltä, ettei hän koskaan enää pelaa käsipalloa.

Mia Åstrand teki kohtalokkaan virheen ja maksoi kovan hinnan.

- Olen miettinyt paljon, miksi tämä tapahtui juuri minulle. Mutta enhän minä edes tiennyt, että kipeänä harjoitteleminen olisi jotenkin vaarallista.

Katso Sportlivin minidokumentti Mia Åstrandista:

Kaikki alkoi kesällä 2019. Åstrand oli maajoukkueleirillä Bulgariassa ja matkusti sen jälkeen kavereiden kanssa Espanjaan. Viimeisenä päivänä hän sairastui.

Hän palasi kotiin 40 asteen kuumeessa ja hakeutui lääkäriin. Diagnoosi oli tavallinen flunssa ja lääkitykseksi määrättiin lepoa. Saman ohjeen hän sai, kun kuume nousi uudestaan runsas viikko myöhemmin.

Kun hän alkoi tuntea itsensä terveemmäksi, hän palasi harjoituksiin. Päätös osoittautui myöhemmin pahaksi virheeksi.

- Urheilijan on todella vaikea levätä, sitä haluaa heti takaisin. Minusta oli kauheaa olla pois edes yhden päivän.

Mia Åstrand sitter.
Mia Åstrand on joutunut seuraamaan Dickenin harjoituksia katsomon puolelta. Yle/Janne Isaksson

Ei kuunnellut varoituskelloja

Kausi lähestyi, eikä Åstrand halunnut olla sivussa. Hän halusi eteenpäin, hän halusi harjoitella ja pelata. Tavoitteena oli ottaa viimeinen askel SM-sarjan kärkikastiin.

Treeneissä pulssi oli välillä hälyttävän korkea ja hän tunsi huimausta ja pahoinvointia, mutta huitoi ongelmat pois mielestään. Åstrand ajatteli, että hän oli nukkunut huonosti tai että kesän flunssa yhä painoi kropassa.

- Jälkikäteen ymmärrän, että nämä olivat varoituskelloja, mutta en reagoinut niihin silloin. Olin niin innoissani päästessäni taas harjoittelemaan. Ajattelin, että kyllä se vointi siitä kohentuu, Åstrand kertoo.

Sitä ei koskaan tapahtunut.

Mia Åstrand spelar handboll.
Mia Åstrand nousi parrasvaloihin Dickenissä. Yle/Tomi Hänninen

Pirkkolan palloiluhalli Helsingissä 12. lokakuuta 2019. Dicken voittaa Atlaksen murskalukemin. Mia Åstrand tekee yhden kotijoukkueen maaleista.

Ottelusta tulisi Åstrandin kauden viimeinen - ehkä koko uran.

Åstrand kertoo, että jokainen askel oli täynnä tuskaa ja hän tunsi voimakasta painetta rinnassaan. Ottelun jälkeen hän kertoi oireistaan joukkueen lääkärille, joka määräsi hänet oikopäätä treenikieltoon.

Sairaalassa testit osoittivat, että Åstrand oli elokuussa sairastanut mononukleoosin. Kipeänä harjoittelu oli nyt johtanut sydänlihastulehdukseen.

- Minulle kerrottiin, että on hengenvaarallista harjoitella, kun kärsii mononukleoosista - ja minä harjoittelin pahimmillaan kolme kertaa päivässä. Lääkärit sanoivat, että saan kiittää onneani, että olen vielä täällä. Olisi voinut käydä vielä paljon pahemmin.

Elämäni on muuttunut ihan täysin. Mia Åstrand

Hän oli käytännössä sänkypotilas kolme kuukautta. Pulssi nousi 160:een vain kävelemällä keittiöön. Suihkussa Åstrand tarvitsi jakkaran, koska hän ei jaksanut seistä.

- Kun katson taaksepäin, en tajua, miten selvisin siitä. Se olisi ollut mahdotonta ilman perhettä ja ystäviä. Minulle on merkinnyt valtavan paljon joka kerta, kun joku on kysynyt miten voin tai haluanko tavata. On uskomattoman tärkeää, että löytyy niitä, jotka välittävät, Åstrand sanoo.

Åstrandin arki oli ennen sairastumista täyttynyt urheilusta. Hän oli mennyt aamutreeneistä kouluun ja sieltä edelleen iltapäiväharjoituksiin. Suurin osa kaveriporukasta tuli käsipallon parista ja hän tapasi heitä lähes päivittäin. Yhtäkkiä kaikki katosi.

- Elämäni on muuttunut ihan täysin.

Synkkä tuomio

Viime vuodet ovat olleet yhtä vuoristorataa. Hyviä uutisia ovat joka kerta seuranneet huonot. Paalusuunnitelmia ja takaiskuja toisensa perään.

Åstrand on useasti saanut luvan palata kevyeen harjoitteluun - vain huomatakseen, että sydän ei kestäkään. Tulehduksen jälkeiset kaksi isoa arpea sydämessä eivät ole parantuneet, ja pulssi ei vieläkään saa nousta yli 140:n.

Viime talvena hän sai kuulla tuomion, jota oli pelännyt: Todennäköisyys sille, ettei Mia Åstrand enää koskaan pelaa käsipalloa, on suuri.

- Olen koko ajan saanut kuulla, että kyllä tämä tästä paranee jossain vaiheessa. Kun sitten kerrottiin, että sitä ei ehkä ikinä tapahdu, oli vaikeinta, mitä olen koskaan kokenut.

Åstrandin ääni murtuu ensimmäistä kertaa haastattelun aikana.

- Toivon, ettei kenenkään muun tarvitsisi käydä läpi sitä, mitä minä olen joutumaan kokemaan. Ja haluan, että kaikki ymmärtävät, miten vakavaa tämä on, ja että se voi tapahtua kenelle tahansa.

Kipeänä on maltettava levätä

Ikävän tuomion Mia Åstrandin urheilu-uralle antoi Kirsi Korpi Sydänsairaalasta. Entinen maajoukkueluistelija on Suomen johtavia urheilukardiologeja ja on muun muassa toiminut Suomen joukkueen lääkärinä Pyeongchangin olympialaisissa 2018.

Korpi on törmännyt moneen vastaavaan tapaukseen, ja syynä on usein tiedon ja kärsivällisyyden puute.

- Sairaana treenaaminen on vaarallista. Kun sairastuu, on levättävä välittömästi ja tarpeeksi kauan. Jälkitaudit ovat pahimmillaan vakavia, emmekä me pysty ennustamaan kenelle niitä tulee, Korpi sanoo.

- Urheilijoilla on usein ajatus, että pitäisi välittömästi päästä treenaamaan, että se edesauttaa kunnon nousua. Se ei pidä paikkansa. Kunto ei nouse, jos lähtee esimerkiksi kuumeen jälkeen nopeasti treenaamaan. Päinvastoin se huonontaa sitä tilaa, ja rasitus liian varhaisessa vaiheessa voi mahdollistaa sen, että virus leviää sydämeen.

Mia Åstrand ligger på sängen.
Mia Åstrand tietää nyt, että täysi palautiminen flunssasta vie paljon aikaa. Yle/Janne Isaksson

Täysi palautuminen flunssasta vie aikaa. Ja sen on annettava viedä aikaa. Ensin on levättävä, kunnes kaikki oireet poistuvat, ja sen jälkeen paluu tapahtuu asteittain.

Jos urheilija on ollut yli 38 asteen kuumeessa pari päivää, kestää 2-3 viikkoa ennen kuin hän on täysin palautunut. Jos kuumetta on ollut viikon verran, toipumisaika on 2-3 kuukautta. (Lue lisää return to play-protokollasta esimerkiksi Sydänsairaalan sivuilta.)

38 asteen kuume tuo mukanaan lihaskatoa ja aerobisen kynnyksen laskua, mikä on otettava huomioon harjoittelussa. Korpi toteaa, että kuumeen vaikutukset tulevat monelle yllätyksenä.

- Kaikkihan ovat kokeneet, miten hengästyttää herkemmin ja on voimaton olo, kun lähtee kuumetaudin jälkeen treenaamaan. Siinä menee aikansa, että palautuu sille entiselle tasolle, Korpi sanoo.

- On tärkeää painottaa, että menetettyjä harjoituspäiviä ei voi ottaa takaisin. Ei voi palata suoraan harjoitusohjelmaan, joka oli ennen sairastumista, vaan on kuunneltava oma kroppaa ja mukautettava treeni sen mukaan. Ohjelma ei ole tärkein asia, vaan oma toipuminen.

Varoittava esimerkki

Joukkuekavereiden keskuudessa Mia Åstrandin kamppailua on seurattu surullisin mielin. Samalla hänen kohtalonsa on ollut opettavainen.

Joukkueen kapteeni Anna Lindahl myöntää itse harjoitelleensa ja pelanneensa sairaana, myös kuumeisena.

- Kun näistä tapauksista lukee lehdistä, niin ajattelee, että äh, ei tämä koske minua. Mutta nyt olen todellakin ymmärtänyt asian vakavuuden, Lindahl sanoo.

- On tosi pelottavaa seurata, miten noin nuori ihminen muuttuu joukkueen ylivoimaisesti kovakuntoisimmasta pelaajasta sänkypotilaaksi. Se on toiminut herätyskellona meille kaikille.

Mia Åstrand spelar golf.
Täysin ilman liikuntaa Åstrand ei joudu olemaan. Hän pystyy pelaamaan tällä hetkellä esimerkiksi golfia.Yle/Janne Isaksson

Sydänlihastulehduksen jälkeen on mahdollista palata huipputasolle, jos toipuminen onnistuu. Åstrandin kohdalla näin ei ainakaan vielä ole tapahtunut.

Hänen liikuntansa koostuu tällä hetkellä kävelyistä, golfista ja kevyistä lihaskuntoliikkeistä. Täysin hän ei ole menettänyt toivoa paluusta. Mutta jos käännöstä parempaan ei kohta tule, hänen on tunnustettava tosiasiat.

- Olen koko ajan yrittänyt löytää muuta tekemistä vapaa-ajalla ja laittanut käsipallon sivummalle, etten miettisi sitä joka päivä. Se olisi liian rankkaa.

Hän naurahtaa ja jatkaa.

- Mutta totta kai, jos nyt saisin luvan alkaa treenata, niin palaisin välittömästi. Niin tärkeä asia käsipallo on kuitenkin ollut minulle koko elämäni.

Janne Isaksson

Lue myös:

SM-liigasta tunnettu Martin Berger, 24, ei saa pelata, koska hän saattaisi kuolla kaukaloon - sydänvika oli tiedossa, mutta uran päätös tuli shokkina

Jalkapalloilija vietiin ambulanssilla pois kesken ottelun Tammisaaressa - vierestä seurannut manageri kertoo järkyttävästä päivästä, joka päättyi hyvin

Christian Eriksenin, 29, uran jatko näyttää epävarmalta - suomalaiskardiologi kertoo ohjeesta, joka sallii vain golfin ja keilaamisen

lundi 11 octobre 2021 22:02:33 Categories: YLE käsipallo

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS

Suomi sisu kantaa

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.