Uusi Suomi

Ilmastopaneeli: Maankäyttösektorin päästöt vuoden 1990 tasolla - "Paljon mahdollisuuksia vähentämiseen"

Uusi Suomi - logo Uusi Suomi 24/02/2021 07:52:31 Matti Kankare
Hakkuut. Puun käyttöä pitäisi ilmastopaneelin mukaan rajoittaa, jotta metsien ja maaperän hiilinielu kasvaisi. © Toimittanut Uusi SuomiHakkuut. Puun käyttöä pitäisi ilmastopaneelin mukaan rajoittaa, jotta metsien ja maaperän hiilinielu kasvaisi.

Suomen ilmastopaneeli katsoo, että Suomen on ylläpidettävä metsien ja maaperän hiilinielu nettona ainakin -21 miljoonan hiilidioksiditonnin tasolla.

Suomen ilmastopaneelin tuoreessa raportissa esitetään suositukset ilmastolakiin kirjattavista päästövähennystavoitteista ja maankäyttösektorin nettonielun suuruudesta vuoteen 2050 asti sekä hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040.

Suomen ilmastolakia päivitetään vastaamaan hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullut ilmastolaki laajennetaan kattamaan myös maankäyttösektori, maaperäpäästöjen vähentäminen sekä hiilinielujen vahvistaminen.

Pyrkimyksenä on, että Suomi tekee oman osansa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Metsien hiilinieluja vahvistettava

Ilmastopaneeli katsoo, että Suomen tulisi ylläpitää vähintään Suomen maankäyttösektorin historialliseen keskimääräiseen nettonieluun pohjautuvaa -21 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalenttia nettonielun tasoa ja kasvattaa sitä hieman vuoteen 2050 mennessä.

Maankäyttösektorin nettonielu muodostuu käytännössä puuston ja sekä puutuotteiden hiilivarastojen muutoksesta sekä maaperän päästöistä.

"Maankäyttösektorilla on paljon mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen. Keskustelu metsien kasvusta ja hakkuista on tärkeää, mutta ei pidä unohtaa maaperän päästöjä, joiden osuus on merkittävä. Esimerkiksi maa- ja metsätalouskäytössä olevien turvemaiden päästöjä voitaisiin vähentää huomattavasti", sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Kristiina Regina tiedotteessa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Käytännössä ilmastopaneeli haluaisi rajata metsien hakkuita, joiden merkitys Suomen hiilinielutaseessa on oleellinen. Esimerkiksi vuoden 2018 ennätyshakkuissa metsien ja maaperän hiilinielu pieneni nettona noin -10 miljoonaan ekvivalenttitonniin, kun taas viime vuonna se kasvoi noin -17 miljoonaan ekvivalenttitonniin.

Ilmastopaneelin mukaan maakäyttösektorin päästöt eivät käytännössä ole vähentyneet vuodesta 1990 ja kotimaisten hakkuiden kasvattaminen on syönyt metsämaan hiilinielua. Maankäyttösektorin nettonielu ei tällä hetkellä yllä -21 miljoonan tonnin tavoitetasolle. Kehityssuunnan kääntämiseksi ja nielun vahvistamiseksi tarvitaan ilmastopaneelin mukaan aktiivisia toimenpiteitä.

Päästöjä alas nopeasti

"Kolmen seuraavan vuosikymmenen keskeinen tavoite on päästöjen nopea vähentäminen ja nielujen vahvistaminen. Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten saavuttamiseen. Suomen ja muiden vauraiden maiden tulee tehdä oma oikeudenmukainen osuutensa globaaleista päästövähennyksistä", korostaa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen tiedotteessa.

Päästövähennystavoitteisiin sisältyvät kaikki YK:n ilmastosopimuksen puitteissa raportoitavat kasvihuonekaasut ja ne koskevat kaikkia yhteiskunnan eri sektoreita. Päästöjen vähentäminen on määritetty lineaarisella aikauralla perustuen historialliseen maankäyttösektorin nettonieluun.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Tarvittavat päästövähennykset vuoteen 2030 tulee nähdä mahdollisuutena.

"Suositusten mukainen päästövähennyspolku on saavutettavissa määrätietoisin toimin. Tarvittavat toimet on jo tunnistettu esimerkiksi teollisuuden vähähiilitiekartoissa. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja ilmastomyönteisen kysynnän edistäminen vahvistavat teollisuuden kilpailukykyä", sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jyri Seppälä.

Ilmastopaneelin mukaan muilla Euroopan ilmastojohtajuutta tavoittelevilla mailla on Suomea tiukempia päästövähennystavoitteita.

Esimerkiksi Tanskassa päästövähennystavoite on 70 prosenttia ja Iso-Britanniassa 68 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ruotsissa liikenteen päästöjä vähennetään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nämä maat pyrkivät mukaan kasvaville puhtaan teknologian markkinoille.

LUE MYÖS:

24. helmikuuta 2021 9:52:31 Categories: Uusi Suomi

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.41819 - Firebird 3.0 WI-V6.3.6.33265

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.