© LehtikuvaHuoltopäällikkö Martin Norrgård haluaa kehittää Suomen hiihtomaajoukkueelle omanlaisen huoltokulttuurin. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Pasi Rein
Huoltopäällikkö Martin Norrgård muokkaa maastohiihtomaajoukkueen toimintakulttuuria. Norrgård painottaa huollon pohjatyötä, jota rakennetaan kesän ja syksyn harjoituskaudella. Hän tähtää siihen, että kilpailupäivän kiireet alkavat yhä paremmalta lähtötasolta.
- Huollossa täytyy työskennellä samaan tapaan kuin urheilija rakentaa pohjakuntoaan, Norrgård selittää ajatusta.
- Haluan korostaa työtä, joka tehdään ennen kisapäivää. Tavoitteena on yhä parempi perustaso, jolta lähdetään kisapäivään.
Norrgårdin mallissa testataan suksia järjestelmällisesti, jotta jokaisen maajoukkuehiihtäjän suksivalikoima rajataan hyvissä ajoin tarkoituksenmukaiseksi. Työ tähtää siihen, että huollossa on jo kilpailupäivän aamuna aiempaa tarkempi käsitys vaihtoehdoista.
Ennalta tehdyn työn merkitys on Norrgårdin mielestä aivan ratkaiseva.
- Jos ennen kisapäivää tehtävään työhön ei riitä resursseja, voin vain todeta, että tuurillakin saattaa mennä hyvin. Epäonnistumisen todennäköisyys siinä kuitenkin kasvaa, Norrgård vakuuttaa.
Vuodessa viisastuu
Vaasalainen Norrgård on työskennellyt aiemmin japanilaisten, brittien ja ruotsalaisten kanssa. Hän haluaa kehittää Suomen maajoukkueelle omanlaisen huoltokulttuurin, mutta myös aiempia kokemuksia kannattaa hyödyntää.
- Ruotsi on kehittänyt keskitetyn ja järjestelmällisesti toimivan huoltosysteemin. Meidän on luotava linjamme, mutta tässä mielessä Ruotsin kanssa samankaltainen järjestelmä, Norrgård pohtii.
Toimintakulttuuria rakentavat huoltoryhmään valittavat työntekijät. Jotkut asiat hioutuvat uomiinsa sitä mukaa, kun henkilökunta oppii tuntemaan toisensa ja urheilijat.
- Järjestelmän rakentaminen vie aikaa. Tämä vuosi menee siihen, että kokeilemme asioita ja katsomme sitten, mikä se meidän malli on. Pitää luoda jonkinlainen ydin, johon edelleen jatkuva kehitystyö perustuu, Norrgård selittää.
Vastuu ja palaute
Huollon onnistuminen ratkeaa kiireisinä tunteina kilpailupäivän aamuna. Norrgårdin määrittämä "parempi perustaso" tarkoittaa, että huollolla on siinä vaiheessa mitattua faktaa, jonka perusteella valitaan suksi ja siihen hiottu kuviointi.
- Kun pohjatyö on kunnossa, suksesta vastaava henkilö tietää ja voi luottaa, että siinä hetkessä hänen vastuullaan on vain löytää suksen pohjaan paras tälli (voitelu) ja sillä siisti, Norrgård jatkaa.
Hiihtäjä tekee lopullisen suksivalinnan, mutta huolto ei saa väistää vastuuta.
- Huoltoporukan tehtävä on ohjata hiihtäjän valintaa. Tilanne vaatii huoltomieheltä kanttia, joka perustuu ennalta tehdyn perustyön kokemuksiin. Urheilija haluaa tilanteessa selkeitä ohjeita.
Nopeasti muuttuvissa sääoloissa tulee myös väistämättä virheitä.
- Ääritilanteessa esimerkiksi päätetään, hiihdetäänkö pitopohjalla vai voidellulla suksella. Aikaa saattaa olla vain kymmenen sekuntia, ja päätös voi ratkaista sijoituksen podiumin ja keskeyttämisen välillä, Norrgård muistuttaa.
- Jatkossakin vastuullemme jää joskus paha epäonnistuminen. Ymmärrän, että se menee urheilijan tunteisiin. Me haluamme tilanteessa faktaa pöytään eli palautetta mahdollisimman nopeasti ja rakentavasti.