Ilta Sanoma

Juuri nyt
Yhdysvallat
Epäilyt hänen vaalikampanjansa ja lähipiirinsä arveluttavista kytköksistä ovat johtaneet eri syistä jo useaan eroon Trumpin tiimistä.
Kysymykset Donald Trumpin yhteyksistä Venäjään ovat kuin purkka tukassa - ne seuraavat presidenttiä piinaavan sitkeästi. Epäilyt hänen vaalikampanjansa ja lähipiirinsä arveluttavista kytköksistä ovat johtaneet eri syistä jo useaan eroon Trumpin tiimistä.

Nyt Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen tiedustelukomitea järjestää ensimmäiset julkiset kuulemiset, joiden tarkoitus on tutkia Venäjän sekaantumista presidentinvaaleihin viime vuonna. Esiin nousee myös kysymys Trumpin kampanjan mahdollisista yhteyksistä asiaan.
  • Jutun videolla kerrotaan, mitä on odotettavissa maanantaina alkavissa kuulemisissa.
Amerikkalaisia askarruttavat monet seikat. Miksi Trump on ollut lausunnoissaan niin Venäjä-myönteinen, vaikka hän tyypillisesti on kriittinen lähes kaikkia muita kohtaan? Miksi Trump kiisti niin pitkään Venäjän osuuden kohuttuun vaalihakkerointiin vastoin tiedusteluviranomaisten näkemystä? Ja miksi Trumpin lähipiiri on toistuvasti valehdellut tapaamisistaan venäläisten kanssa?

Valkoisen talon julkaisema kuva Donald Trumpin puhelinkeskustelusta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa 28. tammikuuta. Läsnä virkahuoneessa olivat henkilöstöpäällikkö Reince Priebus, varapresidentti Mike Pence, päästrategi Steve Bannon, lehdistöedustaja Sean Spicer ja turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn.

Tärkeimpänä koko sopassa on kysymys, tiesikö joku Trumpin kampanjassa, että Venäjä pyrki vaikuttamaan Yhdysvaltain vaaleihin? Se johtaa jatkokysymykseen: juonitteliko joku Venäjän kanssa Hillary Clintonin nolaamiseksi ja tämän kampanjan kampittamiseksi?

Mikäli vastaus olisi kyllä, viimeinen kysymys olisi jo klassinen: Mitä Trump itse tiesi? Vastaus voisi äärimmillään joskus vielä johtaa jopa Trumpin virkasyytteeseen, mikäli kävisi ilmi, että hänen lähipiirinsä olisi hänen tietensä toiminut salaliitossa vieraan vallan kanssa Yhdysvaltain demokraattisen järjestelmän rapauttamiseksi.

On korostettava, että Trumpin lähipiirin ei toistaiseksi ole todettu syyllistyneen mihinkään laittomuuksiin tai juonitteluihin. Tutkinta kuitenkin vyöryy eteenpäin useilla rintamilla, koska sekä demokraatit että monet republikaanit haluavat tonkia pohjamutia myöten selville Venäjän vaalihakkeroinnin taustat ja seuraukset.

Seuraavassa IS:n selvitys, miten Trumpin Venäjä-kohu on edennyt:

Hakkerointi iski vaaleihin

Tarina alkoi kuin legendaarinen Watergate-skandaali aikoinaan. Nyt kyse ei kuitenkaan ollut murrosta demokraattipuolueen toimistoon salakuuntelulaitteiden asentamiseksi vaan tietomurrosta puolueen sähköpostipalvelimille.

Kesäkuussa 2016 tieto murrosta levisi julkisuuteen, ja heinäkuussa tietovuotosivusto Wikileaks julkaisi sähköposteja, joiden kiusalliset tiedot johtivat heti puolueen kansallisen komitean puheenjohtajan eroon.

Tieto demokraattipuolueen tietokonejärjestelmän hakkeroinnista tuli julki kesäkuussa 2016.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset kertoivat jo tuolloin epäilevänsä - tosin pitäviä todisteita esittämättä - että hakkerit olivat venäläisiä, ja kyseessä oli valtiojohtoinen operaatio. Donald Trumpin kampanja kieltäytyi jyrkästi uskomasta tiedustelun johtopäätöksiä.

Trump pyrki kiinnittämään huomion pelkästään siihen, mitä sähköpostit paljastivat, eli että demokraattipuolueessa oli epäeettisesti vehkeilty Clintonin hyväksi ja tämän kilpakumppania Bernie Sandersia vastaan. Trump kytki asiaan myös Clintonin ulkoministeriajalta periytyvän sähköpostipalvelinkohun ja heitti lehdistötilaisuudessa venäläishakkereille vitsailevan pyynnön:

- Venäjä, jos olet kuulolla, toivon, että pystytte löytämään kateissa olevat 30 000 sähköpostia.

Clinton ja demokraatit puolustautuivat paljastuksia vastaan korostamalla, että Venäjän epäiltiin olevan hakkeroinnin takana ja pyrkivän näin vaikuttamaan presidentinvaaleihin.

Kampanjapäällikkö erosi

Heinäkuussa 2016 republikaanien puoluekokouksen ohjelmaluonnoksesta poistettiin kohta, joka olisi mahdollistanut jopa aseellisen avun toimittamisen Ukrainalle Venäjää vastaan. Huhuttiin, että tekstiä lievennettiin Trumpin lähipiirin vaatimuksesta, mutta Trump kiisti tämän, eikä asia herättänyt vielä tuolloin suurempaa huomiota.

Elokuussa 2016 nousivat ensi kertaa esiin Trumpin kampanjahenkilöstön Venäjä-kytkökset, kun paljastui, että hänen kampanjapäällikkönsä Paul Manafort oli saanut Ukrainan Venäjä-mieliseltä entiseltä valtapuolueelta miljoonia dollareita pimeitä käteispalkkiota konsultoinnista. Manafortin todettiin tehneen myös yhteistyötä venäläisoligarkkien kanssa. Manafort joutui eroamaan kampanjapäällikön tehtävistä.

Kampanjapäällikkö Paul Manafort joutui eroamaan aiempien Venäjä-yhteyksiensä takia.

Trumpin kampanjassa vaikutti lyhyen aikaa myös Venäjä-asiantuntijaksi kutsuttu öljyalan konsultti Carter Page. Huhut hänen yhteyksistään Venäjän johtoon johtivat nopeasti siihen, että hänen nimensä katosi kampanjan henkilölistoilta.

Trumpin myönteiset lausunnot Vladimir Putinista nousivat toistuvasti puheenaiheeksi Yhdysvalloissa, ja niitä ihmettelivät myös puoluetoverit. Trump ilmaisi ihailevansa vahvaa johtajuutta, jota Putin edustaa. Trumpia eivät juurikaan ole haitanneet Venäjän rikkomukset kansainvälistä lakia vastaan Ukrainassa ja sodankäyntisääntöjä vastaan Syyriassa. Suureksi vaaliteemaksi Trumpin puheet eivät nousseet Clintonin kampanjan yrityksistä huolimatta.

Wikileaks jatkoi paljastuksia

Lokakuussa 2016 Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön 16 virastoa julkistivat yksimielisen näkemyksensä siitä, että Venäjä oli demokraattipuolueen hakkeroinnin takana. Trump ilmoitti itsepintaisesti epäilevänsä asiaa.

- Se saattoi olla Venäjä, mutta se saattoi myös olla Kiina, tai moni muu ihminen. Ehkä se oli joku sängyssään istuva 180-kiloinen, Trump vähätteli vaaliväittelyssä

Trump on toistuvasti puhunut positiiviseen sävyyn Vladimir Putinista, mikä on ihmetyttänyt amerikkalaisia.

Tiedusteluyhteisön lausunnon saattoi kiistää, sillä konkreettisia todisteita Venäjän osuudesta hakkerointiin ei julkistettu. Tämä on vakoilumaailman periaate, sillä tiedonhankintamenetelmiä ei voida paljastaa eikä omia agentteja riskeerata. Niinpä tiedustelun näkemys ei noussut vaaleissa keskeiseen asemaan.

Samoihin aikoihin koettiin myös kaksi paljastusta, joiden yhteydellä on myöhemmin spekuloitu. 7. lokakuuta tuli julkisuuteen Access Hollywood -ohjelman vanha ääninauha, jolla Trump puhui härskiin sävyyn naisista. Vain tuntia myöhemmin Wikileaks alkoi julkistaa Clintonin kampanjapäällikön John Podestan sähköposteja, jotka oli hakkeroitu jo keväällä 2016.

Trumpin seksipuhekohu velloi viikkoja, mutta ennen pitkää media ja yleisö alkoivat kiinnostua myös Podesta-posteista. Niistä kävi ilmi tietoja siitä, kuinka Clintonien hyväntekeväisyyssäätiö oli rouva Clintonin ulkoministeriaikana pyrkinyt hyötymään tämän kontakteista.

Wikileaks on järjestelmällisesti kiistänyt tietovuotojensa Venäjä-yhteydet ja pyrkimyksen vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin. Seksipuhenauhan ja Podesta-postien ajallista yhteyttä pidetään sattumana.

Donald Trump juhli yllätysvoittoaan New Yorkissa 8. marraskuuta.

Kiistämiskierre kummastutti

Marraskuussa 2016 Donald Trump voitti presidentinvaalit ja alkoi kasata hallintoaan. Yksi ensimmäistä nimityksistä oli vaikutusvaltainen turvallisuusneuvonantaja, ja tehtävään valikoitui kampanja-aikainen avustaja, kenraali Michael T. Flynn. Tämän Venäjä-yhteydet puhuttivat, sillä hän oli esiintynyt Venäjän propagandakanavan RT:n asiantuntijana ja istunut Putinin vieressä RT:n juhlissa Moskovassa. Joulukuussa Trump valitsi ulkoministeriehdokkaakseen öljy-yhtiö ExxonMobilin johtajan Rex Tillersonin, jolla oli myös tiiviit Venäjä-yhteydet uraltaan.

Joulukuussa 2016 jysähti uutispommi: Yhdysvaltain turvallisuuselimet ilmoittivat uskovansa, että Venäjän vaalihakkeroinnin syynä oli pyrkimys vaikuttaa presidentinvaaleihin. Maiden välit menivät syväjäähän, väistyvän presidentti Barack Obaman hallinto karkotti 35 venäläisdiplomaattia ja asetti rankaisupakotteita.

Trump kehui avoimesti Putinia, kun Venäjä pidättäytyi vastatoimista.

- Hieno liike - olen aina tiennyt, että hän on fiksu, Trump twiittasi.

Michael Flynn puhui republikaanien puoluekokouksessa kesällä. Flynn oli yksi Trumpin kiistellyimmistä nimityksistä alusta alkaen.

Samaan aikaan Trump kiisti edelleen tiedusteluviranomaisten tiedot hakkeroinnista ja sen syistä. Eripura tulevan presidentin ja hallinnolle elintärkeää tietoa tuottavan tiedusteluyhteisön välillä oli silmiinpistävän syvä.

Trumpin käytöstä pidettiin kummallisena ja kysymykset hänen Venäjä-yhteyksistään kiihtyivät. Yhdysvaltain viranomaiset käynnistivät laajat tutkinnat hakkerointista, jota pidettiin törkeänä ja ennenkuulumattomana puuttumisena demokraattiseen prosessiin. Julkisuudessa alkoi esiintyä suorasukaisia spekulaatioita, oliko jollakulla Trumpin kampanjassa osuutta jupakkaan.

8. tammikuuta valtavan paineen alla Trump ilmoitti lopulta hyväksyvänsä löydökset Venäjän osuudesta hakkerointiin, kun tiedusteluelimet olivat esittäneet todisteitaan hänelle suljetussa briefingissä. Edelleenkin hän kiisti, että hakkeroinnilla olisi ollut mitään vaikutusta vaalien lopputulokseen. Sellaista ei tosin kukaan ollut väittänytkään, koska asiaa on mahdoton arvioida luotettavasti.

Brittiagentin muistio

11. tammikuuta Buzzfeed-nettisivusto julkaisi entisen brittiagentin koostaman erittäin kiistanalaisen muistion Trumpin Venäjä-yhteyksistä. Tiedosto oli jo aiemmin päätynyt useille amerikkalaispoliitikoille ja toimittajille, mutta kukaan ei ollut kyennyt vahvistamaan sen tietoja. Tiedusteluelimet olivat kuitenkin valmistaneet siitä tiivistelmän ja varoittaneet hallintoa ja Trumpia mahdollisuudesta, että Venäjällä olisi hallussaan tietoa, joka voi vahingoittaa Trumpia ja jota voisi käyttää jopa kiristämiseen.

Carter Page oli keskeisessä osassa brittiagentin koostamassa muistiossa, mutta Trumpin kampanja kiisti kaikki yhteydet Pageen.

Tapauksesta nousi iso myrsky, jossa Trumpin ja median ennestäänkin huonot välit kiristyivät äärimmilleen. Trump joutui lehdistötilaisuudessaan 11. tammikuuta toistuvasti kiistämään, että hänellä tai hänen lähipiirillään olisi mitään yhteyksiä Venäjälle. Myös kaikki kampanja-aikaiset kontaktit kiistettiin lausunnoissa toistuvasti.

Edelleenkin vain joitakin Trump-muistion tiedoista on kyetty vahvistamaan, mutta se on tiettävästi edelleen mukana tutkimuksissa. Muistion kuohuttavinta väitettä Trumpin ja prostituoitujen salaa videoidusta tapaamisesta moskovalaishotellissa pidetään kuitenkin perusteettomana.

Trumpin talouskytkyjä Venäjälle on yritetty selvittää, sillä hänen tiedetään pyrkineen rakennusprojekteihin Venäjällä, mutta yksikään ei ole toteutunut. Venäläiset investoijat ovat laittaneet rahaa hänen projekteihinsa Yhdysvalloissa, mutta nämä ovat tämänhetkisten tietojen mukaan olleet täysin normaalia bisnestoimintaa. Trump on kieltäytynyt verotietojensa julkistamisesta, mikä voisi tuoda lisävaloa asiaan. Omien sanojensa mukaan hänellä ei ole bisneksiä Venäjällä eikä hänen yrityksillään ole velkoja venäläisille.

Valehtelu alkaa paljastua

Helmikuussa 2017 jysähti ensimmäinen varsinainen Venäjä-skandaali, kun paljastui, että turvallisuusneuvonantaja Flynn oli keskustellut joulukuussa Yhdysvaltain Venäjä-pakotteista Venäjän Washingtonin-lähettilään Sergei Kisljakin kanssa puhelimessa. Yhdysvaltain tiedustelu oli napannut puhelut, ja tiedot niiden sisällöstä vuodettiin Washington Postille.

Venäjän Washingtonin-suurlähettiläs Sergei Kisljak.

Trump puolusti Flynniä, ettei tämä ollut tehnyt mitään väärää, vaikka Flynn oli käynyt keskustelunsa ennen virkaan astumistaan, mikä on periaatteessa kiellettyä. Flynnin kohtaloksi koitui se, että hän oli antanut puheluistaan väärää tietoa varapresidentti Mike Pencelle, joka oli julkisesti kiistänyt yhteydet Venäjään. Trump antoi Flynnille potkut.

Heti seuraavana päivänä kohu Venäjä-kytköksistä laajeni koskemaan myös aikaa ennen vaaleja. New York Timesin ja CNN:n mukaan Trumpin kampanjaan kuuluneet henkilöt olivat olleet säännöllisesti yhteydessä "venäläisiin tiedusteluviranomaisiin" jo kampanjan aikana. Tieto perustui vuotoihin, mikä sai Trumpin raivostumaan ja syyttämään tiedotusvälineitä "valemediaksi". Rajua arvostelua saivat osakseen myös tiedusteluviranomaiset, joiden piiristä laittomia vuotoja oli tapahtunut.

Asian ydin oli kuitenkin selvä. Sekä Trump, Flynn että Trumpin lähin esikunta olivat toistuvasti valehdelleet tai pimittäneet totuutta venäläisyhteyksistä.

Tutkinta alkaa vyöryä

Liittovaltion poliisin, oikeusministeriön ja tiedusteluelinten Venäjä-tutkimuksista alkoi tihkui tietoja julkisuuteen yhä enemmän, ja osa niistä koski Trumpin lähipiiriä. Tutkinnan kohteena ovat olleet ainakin Paul Manafort, Carter Page sekä Roger Stone, joka on pitkäaikainen republikaanivaikuttaja ja Trumpin kampanja-aikainen neuvonantaja. Stone on kiistänyt Venäjä-yhteytensä, mutta epäilyksiä on herättänyt se, että Stone näytti twiittiensä perusteella tietävän Wikileaksin tulossa olevista paljastuksista etukäteen. Tutkinnassa käydään tiettävästi läpi miesten aiempia liikkeitä ja puhelutietoja.

Roger Stone on pitkäaikainen republikaanivaikuttaja, joka toimi Trumpin neuvonantajana.

Demokraattipoliitikot alkoivat vaatia riippumatonta tutkintaa tai jopa erityissyyttäjän nimittämistä, mihin kongressia hallitsevat republikaanit eivät suostuneet. Republikaanien johtamien edustajainhuoneen ja senaatin tiedusteluvaliokunnat käynnistivät kuitenkin omat selvityksensä.

Maaliskuussa 2016 tärähti taas uutispommi, kun Washington Post paljasti, että myös Trumpin oikeusministeri Jeff Sessions oli kokenut muistinmenetyksen Venäjä-kontakteistaan.

Oikeusministeri Jeff Sessions joutui jättäytymään sivuun ministeriön Venäjä-tutkinnasta kohun vuoksi.

Sessions oli hypännyt Trumpin kampanjakelkkaan jo varhaisessa vaiheessa. Kun senaatti kuuli häntä ministerinimityksen valmistelussa, Sessions kiisti, että hänellä olisi ollut mitään yhteyksiä Venäjään. Kävi kuitenkin ilmi, että Sessions oli tavannut suurlähettiläs Kisljakin sekä heinä- että syyskuussa 2016. Sessions puolustautui sanomalla, että kontaktit liittyivät hänen senaattorintehtäviinsä, ei vaalikampanjaan.

Paljastukset jatkuivat. Carter Page ja Trumpin kampanja-aikainen turvallisuusneuvonantaja J.D. Gordon kertoivat, että hekin olivat tavanneet Kisljakin republikaanien puoluekokouksen yhteydessä kesällä. Gordon paljasti lisäksi, että hän oli häärinyt taustalla, kun puolue oli muuttanut ohjelmaansa Ukraina-kysymyksessä Venäjä-myönteisemmäksi. Gordonin mukaan kyseessä oli nimenomaan Trumpin tahto - minkä Trump oli kuitenkin aiemmin kiistänyt.

J.D. Gordon vaikutti puolueohjelmaan Trumpin kannan mukaisesti. Gordon antoi haastattelun IS:lle maaliskuun puolivälissä.

Miksi valehdeltiin?

Lopulta esiin nousi vielä nimi aivan Trumpin hallinnon kovimmasta ytimestä. Trumpin vävy ja nykyinen huippuneuvonantaja Jared Kushner oli myös tavannut suurlähettiläs Kisljakin New Yorkissa Trump Towerissa viime joulukuussa yhdessä Michael Flynnin kanssa.

Sinänsä tapaamisissa ei ole mitään väärää, ja ne voidaan selittää normaalina verkostoitumis- ja kohteliaisuusvierailuina, vaikka Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö pitääkin Kisljakia käytännössä huippuvakoojana. Voi olla myös vaikea, ellei mahdoton selvittää, mitä aiheita yhteydenotoissa on käsitelty.

Vävy Jared Kushner on yksi Trumpin tärkeimmistä neuvonantajista.

Amerikkalaispoliitikkoja, sekä demokraatteja että republikaaneja, ja mediaa kiinnostaa kuitenkin se, miksi Trumpin hallinto on toistuvasti kiistänyt yhteydet, jopa valehdellut niistä ja vähätellyt koko asiaa.

Onko heillä jotain salattavaa?

Mitä seuraavaksi?

Yhtenä aspektina Venäjä-kohussa on se, että Trumpin presidenttikauden alku ei ole tuonut lievennyksiä Venäjä-pakotteisiin eikä muitakaan poliittisia myönnytyksiä, joilla aiemmin spekuloitiin. Mikäli Venäjällä oli toiveena saada Trumpista neuvottelukumppani, se ei ole vielä onnistunut tavoitteessaan. Päinvastoin, Trumpin hallintoon on sittemmin nimitetty henkilöitä, jotka tunnetaan kriittisinä Venäjää kohtaan. Tällainen on esimerkiksi Flynnin korvannut kenraali H.R. McMaster.

Tapaukseen kytkeytyy myös Trumpin kohulausunto, kun hän väitti Barack Obaman hallinnon salakuunnelleen kampanjaansa. Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään todisteita, minkä vuoksi sitä on pidetty Trumpin yrityksenä harhauttaa huomio pois Venäjä-tutkinnasta. Kongressi tutkii myös salakuunteluväitettä.

Maanantaina alkava edustajainhuoneen komiteakuuleminen on vain ensimmäinen välietappi prosessissa, sillä seuraavaksi asiaa käsitellään senaatin tiedustelukomitean kuulemisessa, ja vastaavia on tulossa lisää. Yhdysvalloissa seurataan erityisesti sitä, mitä tekee FBI:n kiistelty johtaja James Comey. Hän olisi viime kädessä vastuussa Venäjä-jupakan rikostutkinnasta - mikäli sellainen ylipäätään on käynnissä tai käynnistetään.

Koko jupakasta on vaikea saada tietoa, koska siinä käsitellään usein salaista tiedustelumateriaalia. Jos uusia paljastuksia tulee, ne ovat todennäköisesti tutkintalähteiden uusia vuotoja medialle, jotka Trumpin taas on helppo kiistää.

Trumpin Venäjä-kohussa onkin vain yksi varma asia. Sillä spekuloidaan todennäköisesti vielä vuosia, ja asia tulee vaikeuttamaan hallinnon keskittymistä poliittisiin kysymyksiin.

Yhdysvaltain kongressissa alkavat maanantaina julkiset kuulemiset tutkinnassa, joka koskee Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin viime vuonna. Voit seurata kuulemisia tässä artikkelissa.

Lähteet: Politico, New York Times, BBC, CNN, Reuters, Rolling Stone.

 
Donald Trumpia vastustavat mielenosoittajat kantoivat joulukuussa Harrisburgissa kylttejä, joissa muistutettiin tämän julkaisemattomista verotiedoista sekä suopeista Venäjä-puheista.
Ilta Sanoma
20. maaliskuuta 2017 16:04:07 Categories: Ilta Sanoma Ulkomaat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Alpha 1.0.44.37810 - Firebird 3.0 WI-V6.3.1.32594

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.