Ilta Sanoma

Julkaistu:

IS:n juttusarjassa kerrotaan eri aloilla tunnettujen suomalaisten jälkeläisistä ja heidän elämästään. Tapio Rautavaaran tytär Leena muistaa, että kotona koko kansan Tapsa ja monen alan monilahjakkuus oli ennen kaikkea isä.

Tapio Rautavaaran (1915-1979) kuolemasta tuli syyskuussa 40 vuotta. Hän oli keihäänheiton olympiavoittaja, jousiampuja, laulaja ja elokuvatähti, mutta kolmelle tyttärelleen hän oli ennen kaikkea isä.

Leena Rautavaara, 70, oppi isältään ainakin sen, miten tärkeätä on rehellisyys. Perheessä ei käytetty korukieltä, vaan puhuttiin asiat niin kuin ne ovat.

-?Mutta osataan ottaa asiat myös huumorilla, eikä aina turhan vakavasti, Leena Rautavaara kertoo isänsä vaikutuksesta jälkipolveen.

Tapio ja Liisa Rautavaara saivat kolme tytärtä: Irman, Marjan ja Leenan. Esikoinen ja kuopus asuvat pääkaupunkiseudulla. Marjan koti on Kouvolassa.

Perheen kuopus Leena Rautavaara muistaa, että vanhemmat pyrkivät toteuttamaan lastensa toiveita. Yltäkylläisyydessä he eivät eläneet, mutta asiat olivat paremmin kuin monilla muilla.


-?Kun oltiin kakaroita 50-luvulla, elämä oli meille helppoa. Silloin ei ollut itsestään selvää, että perheessä on auto ja televisio, Leena Rautavaara muistaa.

Tapsa-isä ei 1950-luvulla juuri tuoppia nostanut. 1960-luvulla alkoholista tuli hänelle ongelma, mutta oli myös pitkiä raittiusjaksoja.

-?Hän oli hyvin herkkä. Hänellä oli masennuskausia, mutta niiden jälkeen hän aina nousi taas pilviin, Leena Rautavaara kuvaa isäänsä.

Isältään Leena Rautavaara oppi ajattelemaan, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita.


Leena Rautavaaralla on kaksi lasta eroon päättyneestä avioliitosta. Lastenlapsia hänellä on kolme. Hänen tytär on esiintynyt laulajana pienimuotoisissa tilaisuuksissa.

Pitkään Leena Rautavaara työskenteli oppaana ja matkanjohtajana Neuvostoliitossa. Kansainvälisen opiskelija-asuntolan johtajana hän oli 18 vuotta. Eläkkeelle hän jäi vasta tänä vuonna.

Kun Leena Rautavaara lähti Jaltalle töihin keväällä 1979, hän ei osannut aavistaa, ettei koskaan enää näkisi isäänsä.

-?Halattiin ja toivotettiin toisillemme kaikkea hyvää, Leena Rautavaara muistelee viimeistä tapaamista.

Tapio Rautavaara satutti päänsä Tikkurilan uimahallissa 25.9.1979. Lääkäri kotiutti hänet, mutta pian Liisa-vaimo joutui soittamaan ambulanssin. Mitään ei ollut enää tehtävissä, rakastettu Tapio Rautavaara oli kuollessaan 64-vuotias.

Waltarin nimi oli melkoinen sukurasite

-?Yritin tulla kirjailijaksi nuorena, mutta sukurasitteen takia oli korkea kynnys viedä mitään kustantajalle, Joel Elstelä, 58, kertoo.

Mika Waltari (1908-1979) on kautta aikain tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Ympäri maailman tunnetaan ainakin Sinuhe egyptiläinen (1945).


Joel Elstelä on keskittynyt teatterin tekemiseen käsikirjoittajana, suomentajana ja ohjaajana. Hänen haaveensa kirjailijan urasta kutistui nuorisoromaaniin ja novellikokoelmaan.

-?Pari vuotta sitten vähän väsyin teatteriin. Yritän nyt kirjoittaa proosaa, mutta katsotaan, Elstelä sanoo varovaisesti.

Hänellä on yhä korkea kynnys näyttää mitään kustantajille. Piinaa ei helpota eri sukunimi, sillä tottakai kirjallisissa piireissä tiedetään hänen taustansa.

Joel Elstelän äiti on kirjailija Satu Waltari. Hänen isänsä on Esko Elstelä, joka oli Kansallisteatterin pääohjaaja. Elstelän suvussa on muitakin teatterialan vaikuttajia.


Waltarin Komisario Palmu -dekkareita Joel Elstelä on dramatisoinnut teattereille, välillä ohjannutkin. Porissa tuli vastikää ensi-iltaan Kaasua, komisario Palmu!, josta oli Elstelän mielestä todella onnistunut.

Kivuttomasti Komisario Palmu -näytelmien tekeminen ei ole mennyt.

-?En ole suosittu teatteripiireissä, koska teen Palmu-näytelmiä. Ehkä kyse on kateudesta - en tiedä. En myöskään kuulu teatteripiirien hyvä veli -liigaan, Elstelä hymähtää.

Elstelä ei voi sanoa muistuttavansa isoisäänsä, joka keskittyi yhteen asiaan.

-?Mikalla oli selvät pasmat, minä olen vain haahuillut, en kuulu oikein minnekään.

Elstelä uskoo, että kasvatus vaikuttaa siihen, mitä haluaa tehdä, ei niinkään geenit. Hänet kasvatettiin lukemaan kirjoja.

Elstelällä on siskonsa Saaran kanssa Mika ja Marjatta Waltarin asunto Tunturikadulla. Asunnossa ei ole muutettu mitään 1970-luvun alun remontin jälkeen.

-?Olisi sääli rikkoa tämä lavastus, Elstelä miettii, mutta asunnon säilyttäminen ei ole kiveen hakattu päätös.

Joel Elstelä on avoliitossa ja yhden tyttären isä. Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa. Koiria oli myös Mika Waltarilla.

Kun Mika Waltari kuoli elokuussa 1979, Joel oli armeijassa. Hänelle ei ole jäänyt muistikuvaa heidän viimeisestä tapaamisestaan.

-?Kun Marjatta kuoli vuotta aikaisemmin, Mika synkistyi, murtui ja sairastui. Näin häntä viimeisenä kesänä vain ohimennen maalla vaaleanruskean raidallisessa yöpuvussaan.

Elstelä on korjaillut viimeiset viisi vuotta isovanhempiensa huvilaa, mikä ei kuulosta ainakaan elitistiseltä huvilaelämältä.

-?Mika suhtautui kirjoittamiini runoihin opettavaisesti antamalla pieniä ohjeita. Sain häneltä myös hyviä kirjoja, Elstelä muistelee.

Mika Waltari selviytyi 1968 keuhkosyöpäleikkauksesta, mutta sairaus palasi monen vuoden jälkeen.

-?Olin hautajaisissa armeijan vaatteissa, Joel Elstelä muistaa.
Ilta Sanoma
4. marraskuuta 2019 8:15:00 Categories: AOL Ilta Sanoma Kotimaa

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.41819 - Firebird 3.0 WI-V6.3.4.32939

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.