Ilta Sanoma

Julkaistu:

Uudessa kirjassa käydään läpi rikostapauksia, joissa rikoksen selvittämisessä on hyödynnetty kielentutkimusta.
Toukokuun 5. päivä 2009 Sheri Coleman ja kaksi hänen poikaansa Gavin ja Garett löydettiin surmattuina kotoaan Yhdysvalloista.

Ensimmäisen kerroksen seiniin oli kirjoitettu punaisella graffitimaalilla tekstejä: "Rangaistu", "Minä tarkkailen aina", "Haista paska ämmä". Portaikossa oli teksti: "Olet maksanut". Gavinin sänkyyn oli maalattu teksti: "Haista paska".

Perheenisä, merijalkaväessä palvellut koiranohjaaja, työskenteli evankelista Joyce Meyerin turvallisuuspäällikkönä ja henkivartijana. Hän oli jo pitkään saanut uhkausviestejä sähköpostitse. Niissä uhattiin tappaa koko perhe. Viestejä tuli lopulta myös perheen postilaatikkoon.

Surmapäivänä perheenisä oli lähtenyt aikaisin aamulla kuntosalille. Valvontakameran mukaan hän lähti pihasta klo 5.43.

Tapaus sai yllätyskäänteen, kun perheenisästä tuli murhaepäilty. Yhtenä todisteena häntä vastaan olivat spreijatut viestit ja uhkausviestit. Perheidyllin taustalta paljastui isän salasuhde, ulkopuolista DNA:ta talosta ei löytynyt, uhrit olivat kuolleet ennen kuin isä poistui talosta.

Colemanin perheen tapaus on yksi kahdeksasta tapauksesta, jonka Poliisiammattikorkeakoulun poliisiviestinnän lehtori, poliisi Roosa Rentola esittelee kirjassaan Kielestä kiinni (Warelia).

 

Yksi ihmisen sormenjälki voidaan tunnistaa tuhansien sormenjälkien joukosta rekisteristä ja sen sormenjäljen perusteella ihminen pystytään identifioimaan. Kielestä me emme pysty samanalaista rekisteriä tekemään.

Rikostutkinnan perinteiset menetelmät kuten DNA, sormenjäljet, kuidut ja jalanjäljet ovat monelle tuttuja, mutta rikoksen selvittämisessä voidaan käyttää myös kielentutkimusta eli forensista lingvistiikkaa. Sen avulla voidaan hankkia oikeudellista näyttöä.

Se oli yhtenä näyttönä yhdysvaltalaisen kirjepommittajan, Unabomberin tapauksessa. Iskuissa kuoli kolme ja loukkaantui 23.

Suomessa forensinen lingvistiikka on kattotermi, jonka alle kuuluu myös forensinen fonetiikka, jota käytettiin Ulvilan murhatutkinnassa, kun keskusrikospoliisin tutkija analysoi Anneli Auerin soittamaa hätäpuhelua.

Miten kielentutkija voi sitten auttaa rikostutkinnassa? Tutkija voi auttaa selvittämään, kuka on tekstien kirjoittaja ja ovatko eri henkilöiden nimissä kirjoitetut tekstit todellisuudessa peräisin yhdeltä ja samalta henkilöltä. Tekstin avulla voi myös yrittää profiloida sen kirjoittajaa.

Tutkimuksen kohteena voivat olla Rentolan mukaan vaikka väärennetyksi epäilty itsemurhakirje tai uhrin puhelimesta kuoleman jälkeen lähetetyt tekstiviestit, joilla yritetään peitellä henkirikosta.

-?Periaatteessa forensista lingvistiikkaa voi käyttää minkä tahansa rikoksen tutkimiseen, mihin liittyy kielellistä materiaalia. Rikostyypeistä esimerkiksi petosrikokset tehdään usein erehdyttämällä tekstien avulla. Laittomissa uhkauksissa voidaan tutkia tietystä ryhmästä, kuka on uhkauksen esittänyt tai profiloida, millainen on uhkauksen esittäjä, Rentola kuvaa.

-?Myös yksityisoikeudellisissa ja riita-asioissa kielentutkimusta voi hyödyntää esimerkiksi testamenttiasioissa, Rentola kertoo.

Voiko rikollinen jäädä sitten kiinni "verbaalisen sormenjäljen" avulla?

-?Se on hyvä kysymys ja on hyvä nostaa asia esiin. Sitä kielikuvaa käytetään. Yksi ihmisen yksittäinen sormenjälki voidaan tunnistaa tuhansien sormenjälkien joukosta rekisteristä ja sen sormenjäljen perusteella ihminen pystytään identifioimaan. Kielestä me emme pysty samanalaista rekisteriä tekemään, koska kieli on niin vaihtelevaa. Vaikka yhdeltä kirjoittajalta tekstejä olisi paljonkin, silti se on pieni otanta hänen potentiaalisesta kielestään. Kielentutkimuksella ei pystytä saamaan sadan prosentin todennäköisyyttä, se ei ole yhtä varmaa kuin sormenjälki tai DNA-tutkimus ja kielentutkimuksen luonteen vuoksi kielentutkijat puhuvatkin vain todennäköisyyksistä tai epätodennäköisyyksistä. Suhtaudumme aika kriittisesti siihen, että henkilö olisi verbaalisen sormenjäljen perusteella tunnistettu. Yleensä kielentutkimus kohdistuu käytännössä jo johonkin muilla tutkinnallisilla toimenpiteillä rajattuun joukkoon, Rentola painottaa.

Kirjassa Rentola kertoo "kielellisen mestaririkollisen" Peter Chapmanin tapauksesta. Mies esiintyi teinipoikana ja tämän isänä houkutellakseen teinitytön tapaamiseen. Tapaaminen päättyi tytön kuolemaan. Chapman osasi viesteissään hyödyntää erilaisia kirjoitustyylejä ja eläytyä nuorisokulttuuriin.

-?Vaikka henkilö pyrkisi aktiivisesti harhauttamaan toista henkilöä esiintymällä toisena henkilönä niin omien kielellisten maneerien kätkeminen ja piilottaminen on yllättävän vaikeaa, Rentola huomauttaa.

Suomessa kielentutkijoita ei työskentele poliisin palveluksessa. Jos heitä tarvitaan, tutkimukset tilataan Helsingin yliopiston kautta alihankintana. Oikeudessa kielentutkimusta on käytetty esimerkiksi suomalaisen liikemiehen petosrikosjutussa Pirkanmaan käräjäoikeudessa 2014.

-?Meillä on kieliasiantuntijoita, mutta on harmillista, että suomen kielellä julkaistu tutkimus on vähäistä. Se rajoittaa tietämystä tästä tutkimuksen alasta, Rentola sanoo.

Chris Coleman tuomittiin kolmesta murhasta toukokuussa 2011. Hän valitti tuomiosta ja tapausta käsiteltiin uudestaan kolme vuotta myöhemmin. Tuomio pysyi ennallaan, samoin Colemanin oma kanta siihen. Hän vakuutti yhä syyttömyyttään. Tänä keväänä Coleman vaati uutta käsittelyä ja sai tuomarilta luvan siihen. Tapaus on siis yhä kesken.
Ilta Sanoma
10. lokakuuta 2019 9:00:00 Categories: Ilta Sanoma Kotimaa Logotyp för Stoppa Pressarna

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.41819 - Firebird 3.0 WI-V6.3.4.32939

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.