STT

Kuu kiinnostaa nyt kaikkia - Nasa hautoo paluuta jo vuonna 2024

STT - logoSTT 12/07/2019 16:57:18 STT
Yhdysvallat ei ole ainoa Kuusta kiinnostunut valtio. Erilaisia robottiluotaimia Kuuhun ovat lähettämässä muun muassa Kiina, Intia ja Venäjä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN © LehtikuvaYhdysvallat ei ole ainoa Kuusta kiinnostunut valtio. Erilaisia robottiluotaimia Kuuhun ovat lähettämässä muun muassa Kiina, Intia ja Venäjä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ensi viikolla tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta Kuun pinnalle. Yhdysvaltain Apollo 11 -lento vei astronautit Neil Armstrongin, Buzz Aldrinin ja Michael Collinsin Kuuhun 20. heinäkuuta 1969.

Kolmesta astronautista Armstrong ja Aldrin kävelivät Kuun pinnalla Collinsin jäädessä kiertoradalle. Seuraavina vuosina useat muutkin yhdysvaltalaisastronautit vierailivat Kuun pinnalla ennen Apollo-ohjelman viimeistä lentoa vuonna 1972.

Apollo-ohjelma oli yhdysvaltalaiselle tieteelle ja teollisuudelle valtava ponnistus, joka työllisti 1960-luvulla yli 400 000 ihmistä maan eri kolkissa.

Urakan motiivina oli kommunismin pelko. Neuvostoliitto oli noussut johtoon avaruudessa laukaisemalla ensimmäisen satelliitin Sputnikin vuonna 1957 ja lähettämällä avaruuteen ensimmäisen ihmisen Juri Gagarinin vuonna 1961.

- Apollo-ohjelma oli ehdottomasti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kylmän sodan aikaisen kilpailun lapsi. Todellinen pelko oli siinä, miten avaruuskilpailu kuvasti kykyä lähettää ydinase kohteeseensa, kertoo Nasan historioitsija Brian C. Odom STT:lle.

Paluu Kuuhun, sitten Marsiin

Yhdysvaltain avaruusohjelmaansa kaatamat valtavat resurssit kantoivat hedelmää, ja Neuvostoliiton etumatka kurottiin nopeasti umpeen 1960-luvulla. Kuun pinnalla käveleminen kruunasi vuosikymmenen urakan, joka alkoi presidentti John F. Kennedyn sanoista vuonna 1962.

- Me valitsemme Kuuhun menemisen siksi, että se on vaikeaa, emme siksi, että se olisi helppoa, Kennedy lausui yhdysvaltalaisille suunnatussa puheessaan.

Vielä puoli vuosisataa myöhemminkin yhdysvaltalaisten kuulennot ovat kauimmas kurkottaneita ihmiskunnan tekemiä miehitettyjä avaruusmatkoja. 70-luvun jälkeen ihminen ei ole käynyt maapallon kiertoradalla sijaitsevaa ISS-avaruusasemaa kauempana avaruudessa.

Tähän tulee muutos 2020-luvulla, jos nyt istutetut siemenet puhkeavat kukkaansa. Nasa aikoo lähettää ihmisen takaisin Kuun pinnalle vuoteen 2024 mennessä, ja se on vasta alkusoittoa vieläkin kaukaisemmille matkoille.

- Kuu on välietappimme matkalla Marsiin. Käytämme Maan lähintä naapuria testataksemme teknologioita, kykyjä ja uusia liiketoimintamalleja, joita käytämme tulevaisuuden tehtävillä punaiselle planeetalle, kertoo STT:lle Nasan kuuohjelman tiedottaja Cheryl Warner.

Nasan nykyinen suunnitelma on toteuttaa miehitetty Marsin-lento 2030-luvun loppupuolella.

Avaruusasema Kuun kiertoradalle

Nasan uuden kuuohjelman nimi on Artemis, joka on lainattu kreikkalaiselta kuunjumalattarelta ja Apollonin kaksoissisarelta. Tällä kertaa Kuun kamaralle aiotaan lähettää ensimmäistä kertaa nainen.

Kylmän sodan avaruuskilvan aikaan Neuvostoliitto lähetti avaruuteen kosmonautti Valentina Tereshkovan jo vuonna 1963, mutta Yhdysvalloissa naiset saivat tyytyä avaruusohjelman tukirooleihin maanpinnalla. Ensimmäinen yhdysvaltalaisnainen pääsi avaruuteen vasta 1983.

Osana Artemista Kuun kiertoradalle rakennetaan pysyvä avaruusasema Gateway, joka kootaan erikseen lähetettävistä osista ennen vuotta 2024. Sen on määrä toimia tukikohtana, johon astronautit telakoituvat ja josta he laskeutuvat Kuun pinnalle.

Vaikka Yhdysvallat onkin julistanut matkustavansa Kuuhun jäädäkseen, Gatewayta ei silti asuteta pysyvästi kansainvälisen avaruusasema ISS:n tapaan. Siellä tullaan kuitenkin vierailemaan säännöllisesti.

- Lähetämme miehistöä Gateway-asemalle noin kerran vuodessa yhä pidemmille tehtäville. Ensimmäinen tehtävä vuoteen 2024 mennessä kestää todennäköisesti noin kolme viikkoa, Warner kertoo.

Warnerin mukaan Gateway lähettää robotiikan ja tietokonetekniikan avulla dataa maapallolle myös silloin, kun miehistöä ei ole paikalla.

Tehtäviä suunnittelevat myös Kiina, Venäjä ja Japani

Yhdysvallat ei ole ainoa Kuusta kiinnostunut valtio. Erilaisia robottiluotaimia Kuuhun ovat lähettämässä muun muassa Kiina, Intia ja Venäjä. Gateway-aseman rakentamiseen osallistuvat Nasan ohella myös Euroopan avaruusjärjestö ESA, Japanin JAXA, Venäjän Roskosmos sekä Kanadan CSA.

Tuorein toteutunut hanke on Kuun maapallolle näkymättömälle puolelle tammikuussa laskeutunut Kiinan Chang'e 4 -luotain. Huhtikuussa laskeutumista yritti myös israelilainen Beresheet-luotain, joka kuitenkin tuhoutui moottorivian vuoksi.

Venäjä suunnittelee miehitettyä Kuun ohituslentoa aikaisintaan vuodelle 2025 ja kosmonauttien laskeutumista Kuun pinnalle jo vuonna 2030. Venäjän kykyä rahoittaa tällaisia hankkeita on kuitenkin epäilty. Miehitettyjä lentoja 2030-luvulla pohtivat myös Kiina ja Japani, mutta ohjelmien rahoitusta ja aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon.

- Tiedämme monien muidenkin maiden olevan kiinnostuneita Kuusta. Yhdysvaltojen on jatkettava johtajana, Nasan Warner sanoo.

Avaruusmatkailu ei enää ole pelkästään valtioiden leikkikenttää, vaan myös yksityisyrityksillä on siinä roolinsa. Näkyvin on miljardööri Elon Muskin yhtiö SpaceX, joka on pyrkinyt tekemään avaruusmatkoista halvempia uusiokäytettävillä raketeillaan. Myös SpaceX:n pitkän aikavälin tavoitteena on miehitetty matka Marsiin.

Kansainvälinen ote avaruusmatkailuun

Uuden ajan avaruusmatkailu eroaa merkittävästi kylmän sodan aikaisesta, arvioi Nasan historioitsija Brian C. Odom. Vastakkainasettelun ja kilpailun sijasta avaruutta tutkitaan nykyisin kansainvälisenä yhteistyönä.

- Tämän päivän avaruusmatkailu muistuttaa ISS:llä nähtyä kansainvälistä otetta, Odom sanoo.

Odomin mukaan Euroopan avaruusjärjestö ESA:n panos Nasan uuden sukupolven SLS-raketin ja Orion-avaruusaluksen kehitystyöhön on ollut merkittävä. Apollo 11:n menestys teki Yhdysvalloista johtavan suurvallan avaruudessa, mutta uuden sukupolven avaruusmatkailuun tarvitaan muutakin kuin yksi supervalta.

- Planeettojenväliseksi lajiksi kehittyminen edellyttää sitä, että ihmiskunta lähestyy avaruusmatkailua yhteistyön hengessä. Kuuhun palaaminen vuoteen 2024 mennessä ja läsnäolon ylläpito siellä ennen Marsiin jatkamista on mielettömän monimutkaista. Meidän täytyy mennä yhdessä, sanoo Odom.

12. heinäkuuta 2019 19:57:18 Categories: STT The Guardian

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.41819 - Firebird 3.0 WI-V6.3.4.32939

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.