Ilta Sanoma

Julkaistu:

Sammuttaako viimeinen valot, jos SAK:n veroesitykset toteutuisivat? Ekonomistit arvioivat palkansaajajärjestön esittämien veronkiristysten vaikutuksia.
Palkansaajajärjestö SAK:n esittämät lähes miljardin euron veronkorotukset saavat Taloussanomien haastattelemilta ekonomisteilta ristiriitaisen vastaanoton.

-?Kauhuissani on ehkä sana, joka tulee ensimmäisenä mieleen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju luonnehtii.

SAK kävi tiistaina hallitusneuvotteluissa kertomassa omat ehdotuksensa verotuksen muuttamiseksi tulevalla hallituskaudella. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoi Twitterissä korostaneensa, että poliittisesti päätettäville menoille on löydettävä rahoitus eikä alijäämää pidä kasvattaa.

SAK:n listassa on kiristyksiä, jotka toisivat sen laskelmien mukaan 960 miljoonaa euroa valtion kassaan. Toisaalta se esitti myös kevennyksiä, jotka pienentäisivät nettovaikutusta 762 miljoonaan euroon.

Suurin summa, 288 miljoonaa euroa, tulisi listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristämällä. Verotuloja tulisi lisää myös muun muassa sukupolvenvaihdoshuojennuksen leikkauksesta ja yrittäjävähennyksestä luopumisesta. (Lue lista esityksistä jutun lopusta faktalaatikosta.)

-?Taustalla on selvästikin ideologinen valinta, että haluttaisiin yrityksiä, yrittäjiä ja pääoman omistajia kurittaa. Vähän tällainen kostomentaliteetti tästä paistaa, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa SAK:n esitykset iskisivät investointeihin ja työpaikkoihin. Lisäksi yritysverotuksen kiristäminen johtaa tutkimusten mukaan siihen, että työntekijöille maksetaan alempia palkkoja, Kangasharju sanoo.


SAK ja myös hallitusta kokoava Sdp ovat korostaneet veropohjan tiivistämistä.

-?Taloustiede on selkeä siinä, että veropohjan tiivistäminen on hyvä asia, mutta sillä tavalla, että veroasteita voitaisiin laskea. SAK:n malli on se, että tiivistetään veropohjaa ja kiristetään veroprosentteja. Siinä mielessä taloustiede ei tue tätä, Kangasharju sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Elina Pylkkänen taas näkee SAK:n esityksissä pyrkimystä aiempaa neutraalimpaan ja laajapohjaisempaan verotukseen, mikä on talouden tehokkuuden ja tuottavuuden kannalta hänen mukaansa hyväksi.

-?Kaikkien sijoituskohteiden pitäisi olla yhtäläisen verotuksen piirissä sen takia, että silloin julkinen valta ei lähde suosimaan tiettyjä elinkeinoja, kulutusta, tuotantotapoja tai yritysmuotoja.

Hänen mukaansa sekä nykyinen listaamattomien yhtiöiden pörssilistattuja kevyempi osinkoverotus että sukupolvenvaihdoshuojennus luovat vääriä kannustimia. Listaamattomissa yhtiöissä osinkoverotus ohjaa nyt yrityksiä riskittömän nettovarallisuuden kerryttämiseen ja vuotuiseen osingonjakoon, joka minimoi verotaakan, mutta ei kannusta kasvamaan ja investoimaan, Pylkkänen sanoo.

Sukupolvenvaihdoksissa taas kysymys kuuluu, onko jälkeläinen paras mahdollinen jatkaja yritykselle.

-?Sukupolvenvaihdoshuojennuksella tehdään omistajanvaihdos edullisemmaksi sukulaiselle kuin ulkopuoliselle yrittäjähenkiselle ihmiselle.


Pylkkäsen mukaan valtion pitäisi kuitenkin tehdä poikkeuksia neutraaliin verotukseen silloin, kun kyse on ympäristö- tai muista haitallisista ulkoisvaikutuksista.

Yrittäjävähennykseen Pylkkänen ei lähtisi nyt puuttumaan siitä huolimatta, että epäilee sen tarpeellisuutta.

-?Toivoisin, että veropolitiikka ei olisi poukkoilevaa. Yritysten toimintaympäristön pitäisi olla mahdollisimman vakaa ja ennustettava, jotta yritykset uskaltavat investoida ja työllistää.

Pylkkänen on samoilla linjoilla Kangasharjun kanssa siinä, että pyrkimyksenä pitäisi olla mahdollisimman laajat veropohjat ja matalat verokannat. Hän kehottaa selvittämään ennen veromuutosten tekemistä, millaisia käyttäytymisvaikutuksia niillä olisi verovelvollisiin ja välttämään muutoksia siellä, missä vaikutukset ovat suurimmat - ellei kyse ole haittaveroista.

Yrittäjävähennyksen poistamista ei luonnollisesti kannateta myöskään yrittäjien etujärjestössä. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen huomauttaa, että yrittäjävähennyksen tarkoitus on se, että erilaiset yritysmuodot olisivat tasa-arvoisessa asemassa.

-?Yhteisöveron alennus 20 prosenttiin johti siihen, että henkilöyhtiöt olivat verotuksellisesti eri asemassa kuin osakeyhtiöt, jolloin sitä yritettiin tasapainottaa, Kuismanen kertaa yrittäjävähennyksen taustaa.


Listaamattomien yritysten kevyempi osinkoverotus taas on Kuismasen mukaan perusteltua, koska yrittäjäriski on eri asia kuin sijoittajariski ja että yrittäjäriskistä pitää palkita.

-?Kerrannaisvaikutukset, jotka yrittämisestä syntyvät, ovat yhteiskunnalle todella tärkeät ja isot.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennustepäällikkö Janne Huovari huomauttaa, että julkisesta taloudesta keskusteltaessa on keskitytty siihen, että joko korotetaan veroja tai leikataan menoja.

Hän nostaa esiin kolmannen vaihtoehdon, jolla ei tosin saataisi nopeasti vaikutuksia aikaan: työmarkkinoihin vaikuttamisen niin, että työllisyyttä saataisiin nostettua 75 prosenttiin.

-?Silloin pystytään lisäämään julkisia menoja ilman, että tarvitsee korottaa veroja tai leikata menoja. Se tarkoittaa silloin luultavasti työmarkkinoille keppiratkaisuja, jotka eivät ole SAK:lle niin mieluisa vaihtoehto.


Huovarin mielestä SAK:n listan huolestuttavin asia on veronkorotusten yhteenlaskettu suuruus.

-?Negatiivinen vaikutus niillä varmasti on yrittämiseen ja sen kannusteisiin, mutta ei niin suuri vaikutus kuin joissakin Twitter-kommenteissa on nähty, että viimeinen sammuttaa valot. Eivät ne nyt niin hirveän radikaaleja ole.

Myös Suomen Yrittäjien Kuosmanen toppuuttelee pahimpia pelkoja:

-?Ei täältä nyt valot sammuisi eikä yritystoiminta loppuisi. Se, mitä tapahtuisi, olisi talouden pohjan rapautuminen pikku hiljaa. Kun talouden pohja lähtee rapautumaan, tulee vähemmän ja vähemmän yrityksiä ja yritykset sijoittuvat enemmän muualle.

SAK:n veroesitykset

  • Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen huojennetun osingon laskennassa käytettävän tuottoasteen alentamisella (+288 milj. euroa)
  • Sukupolvenvaihdoshuojennuksen leikkaaminen (+141 me)
  • Yrittäjävähennyksestä luopuminen (+130 me)
  • Harmaan talouden torjunta ottamalla tyyppihyväksytyt kassakoneet käyttöön (+130 me)
  • Kattava varallisuusvero käyttöön (+100 me)
  • Solidaarisuusverosta pysyvä (+100 me)
  • Vuoden 2016 perintö- ja lahjaveroasteikon palauttaminen (+58 me)
  • Metsälahjavähennyksestä luopuminen (+13 me)
  • Kiinteistöverotukseen huojennus pienituloisille (-20 me)
  • Asuntokaupan varainsiirtoveron alentaminen (-178 me)
Veronkorotukset ovat yhteensä 960 miljoonaa euroa, ja kun siitä otetaan pois huojennukset, viivan alle jäisi 762 miljoonaa euroa.


Lisäksi SAK olisi valmis pieni- ja keskituloisten veronkevennykseen tarvittaessa matalasuhdanteessa 300 miljoonalla eurolla. Tällöin viivan alle jäisi 462 miljoonaa euroa.

SAK mainitsi myös, että haittaveroja voidaan korottaa maltillisesti toimintaympäristön sen salliessa. Järjestö olisi myös valmis harkitsemaan osakesäästötilin verotukea.
Ilta Sanoma
16. toukokuuta 2019 9:07:00 Categories: Ilta Sanoma Reuters Taloussanomat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Alpha 1.0.44.37810 - Firebird 3.0 WI-V6.3.4.32939

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.