Ilta Sanoma

Julkaistu:

Metallinetsimen haaviin jää kaikenlaisia esineitä useasta historian eri kerroksista. Enimmäkseen maasta nousee kuitenkin pullonkorkkeja ja muuta roskaa. Ja joskus todellinen jackpot, kuten harvinaisen kultarahan löytäneelle Sami Laineelle kävi.
Viime viikon lauantaina 13. huhtikuuta metallinetsintää harrastavan raumalaisen autonkuljettajan Sami Laineen etsintälaite piippasi. Mittarin id-lukema sai Laineen ensin arvelemaan kyseessä olevan metallinetsijän tyypillisin löytö, pullonkorkki. Kaivamisen jälkeen totuus kuitenkin paljastui: kyseessä oli erittäin harvinainen 1400-luvun Alankomaista peräisin oleva kultakolikko.

Juuri tällaisessa jännityksessä ja löytämisen ilossa piilee metallinetsinnän koukuttava voima. Laine kuvaa sitä näin:

-?Siinä on oma jännityksensä, että mitä se maa kätkee allensa. Useimmiten se piippauksen aiheuttava esine on pullonkorkki, mutta sitten se voi olla myös kuparinen shillinki, ja joskus hopeinen tai jopa kultainenkin raha, kuten tässä tapauksessa kävi.


Harvinainen kolikko löytyi raumalaiselta hiesupellolta - alkuperäinen omistaja arvoitus

Laineen löytämä harvinainen 1400-luvun kolikko löytyi autiolta näyttävältä raumalaiselta hiesupellolta, jossa Laine oli kuitenkin päätellyt olevan aiemmin asutusta.

-?Tämä harvinainen löytö tehtiin hiesupellosta, josta olin jo aiemmin löytänyt paljon takonauloja eli jonkun sepän aikanaan takomia isoja ja paksuja nauloja. Maa oli myös hiiltynyt, mikä viittasi aiempaan asutukseen. Sitten laite piippasi ja id-lukema nousi muistaakseni kuuteenkymmeneen, mikä on sama kuin pullonkorkilla. Nostin muutaman lapiollisen maata ja huomasin, että jokin keltainen esine se on. Sitten huomasin, että se on hyvin erikoinen raha, Laine kuvailee.

Laineelta kesti kuitenkin jonkin aikaa varmistua, että hän on todellakin tehnyt harvinaisen löydön.

-?En ollut kuitenkaan varma rahan erityisyydestä, koska kaikenlaisia väärennöksiäkin on olemassa. Sitten kotona vähän hinkkasin rahaa ja huomasin, että jahas, tämähän onkin todella spesiaali, ja todennäköisesti aitoa tavaraa. Rupesin sitten katselemaan netistä, mutta sieltäkin kesti kauan löytää samankaltainen raha. Sitten löytyi joltain sivustolta yksi, ja siinä luki, että tämä kultakolikko on todella harvinainen, Laine jatkaa.


Kultakolikko on myöhemmin Museoviraston avustuksella paljastunut Alankomaista peräisin olevaksi 1400-luvun floriinirahaksi, jonka on painanut jonkin paikallisen kunnan herttua. Floriinirahat ovat alkujaan lähtöisin 1200-luvun Italiasta, josta ne levisivät Keski-Eurooppaan ja niitä alettiin painaa eri maissa.

-?Ne ovat painaneet Hollannissa näitä kolikoita, joissa on hassun näköinen ukko kolikon toisella puolella, ja kolikon toisella puolella on sitten vaakunoita, jotka ovat erilaisia kolikon alkuperästä riippuen. Mutta jonkun hollantilaisen herttuakunnan vaakuna tässä kolikossa Museoviraston mukaan on, Laine kertoo.

Se mistä, miksi ja kenen mukana kolikko on Raumalle aikoinaan saapunut, jää mahdollisesti ikuiseksi arvoitukseksi. Todennäköisin veikkaus on Laineen mielestä jokin kauppias, mutta hän ihmettelee, miksi kukaan olisi kannellut kultakolikkoja aikana, jolloin rahan käyttö ylipäänsä oli harvinaista alueella.

-?Tuntuu kyllä vähän hullulta, miksi täällä Raumalla on 1400-luvulla ollut mukana kultakolikko jollakin, koska rahan käyttö on täällä ollut harvinaista ennen 1500-lukua. Siihen aikaan pitänyt olla joku todella erikoinen kaveri, jos piti tällaista rahaa mukanaan. Onhan tietysti mahdollista, että se kolikko onkin tullut tänne vasta 1500-luvulla jonkun mukana ja kolikko on ollut ikään kuin kauppatavaraa. Todennäköisesti kolikko joka tapauksessa on tullut jonkun kauppiaan matkassa, Laine veikkaa.

Laine pitää kolikkoa yhä hallussaan, mutta se on menossa Museovirastolle, jonne tällaiset harvinaiset löydöt yleensäkin päätyvät. Tarkasta toimitustavasta pitää vielä silti sopia.


Myös paljon muitakin vanhoja löytöjä ? ja kaikenlaista roskaa

Samaan aikaan harvinaisen kultakolikon kanssa Laine löysi myös Tanskassa ja Ruotsissa 1500-luvulla painettuja klippingejä, jotka nekin ovat nykyään harvinaisia löytöjä. Klippingit ovat neliskulmaisia rahoja, jotka aikoinaan olivat myös osa poliittista peliä Tanskan ja Ruotsin kuninkaiden välisessä propagandasodassa.

-?Löysin nämä 1500-luvun klippingit samalta pellolta kuin 1400-luvun kultarahan. Oli siinä muutama metri välissä. Klippingit olivat 1500-luvulla eräänlaista hätärahaa. Tanskan kuningas Kristian II alkoi ensimmäisenä niitä painaa, että sai maksettua armeijalle palkkaa. Niitä mainostettiin hopearahoina, mutta niihin laitettiin halpaa kuparia sekaan aina vaan yhä enemmän. Se sai aikaan Kristianille huonon maineen. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa alkoi sitten myös painaa näitä samoja kolikoita, jotta Kristianin maine edelleen tahriintuisi, Laine historioi.

Laine kuvaa löytäneensä paljon muitakin vanhoja metalliesineitä eri historian vaiheista aina keskiajan kihtisormuksista modernimpiin Alkon pullonkorkkeihin.


-?Shillinkirahoja 1700- ja 1800-luvulta olen löytänyt sekä kuparisia kihtisormuksia. Niihin liittyi siihen aikaan sellainen taikausko, että kihti paranee, kun kuparisormus on sormessa. Siksi niitä löytyy vielä paljonkin. Samoin löytyy vanhoja 1800-luvun viisipennisiä, joita käytettiin silloin Suomen autonomian aikaan. Alkon pullonkorkkeja löytyy myös, samoin kuin Nivea-purkkien kansia ja kaikenlaista muuta roskaa, Laine sanoo.

Roskan yhteydessä Laine haluaakin korostaa, että metallinetsintäharrastukseen liittyy olennaisesti myös luonnossa liikkumisen ja luontoa suojeleva puoli, jota moni ei tule edes ajatelleeksi.

-?Ei tämä metallinetsintä ole pelkkää kolikkojen nostelua. Tähän liittyy luontoa suojeleva puoli myös, koska enimmäkseen tuolta maasta nostetaan roskaa, monelta pellolta muovikassikaupalla. Mutta on itsessään vain kivaa kävellä noilla pelloilla, siellä on oma tunnelmansa. Sehän on myös samalla luonnossa olemista, siellä näkee peuroja ja muita eläimiä. Se on yksi olennainen juttu tässä harrastuksessa, Laine kuvailee.

Metallinetsintäharrastus on nykyään halpaa

Laine kertoo olleensa kiinnostunut metallinetsinnästä jo pitkään, mutta varsinainen etsintäharrastus alkoi vasta kolmisen vuotta sitten.

-?Etsintälaitteet maksoivat aiemmin tuhansia euroja, mutta laitteiden hinnat ovat tulleet pikku hiljaa alemmas. Nykyään alkuun pääsee jo noin 250 eurolla. Laitehan itsessään on sellainen haravan näköinen vempain, joka ottaa sieltä maasta niitä signaaleja, jos siellä on rautaa tai muuta metallia. Sitten siihen tarvitaan vielä sellainen sadan euron puikko, joka tarkentaa, missä kohtaa se metallin palanen täsmällisemmin on, Laine selventää.

Myös suomalainen tv-sarja "Menneisyyden etsijät" innosti Lainetta metallin etsintään. Se tapahtuu käytännössä siten, että etsintälaitteen mittariin tulee id-lukema, joka antaa viitteen samalla siihen, mitä metallia maassa oleva esine on.

-?Etsimen mittariin tulee niin sanottu id-luku 0 ja 100 välillä. Luku on eri metalleilla erilainen. Jos siellä on esimerkiksi messinkiä, niin se laite päästääkin ihan erilaisen äänen kuin vaikkapa kuparin ollessa kyseessä. Korkea id-lukema voi viitata esimerkiksi kupariin, hopeaan tai alumiiniin, Laine tarkentaa.


Laine sanoo Museoviraston kartoista olevan apua hyvien etsintäpaikkojen etsimisessä.

-?Etsintäpaikka määräytyy paljolti maaston perusteella ja vanhojen rakennuksien perusteella. Ja esimerkiksi Museovirastolla on paljon aputyökaluja tähän, niiden kartoista voi melkein suoraan katsoa, että missä on ollut vanhaa asutusta. Siitä antaa osviittaa, että mistä saattaa löytyä vanhaa tavaraa. Ja esimerkiksi merivesihän on vaihtanut paikkaa hyvinkin paljon, koska se on ollut 1500-luvulla kolme metriä korkeammalla, Laine sanoo.

Löydöstä kertoi aiemmin Iltalehti.
Ilta Sanoma
17. huhtikuuta 2019 22:00:59 Categories: Ilta Sanoma Kotimaa MTV

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Alpha 1.0.44.37810 - Firebird 3.0 WI-V6.3.4.32939

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.