Kirkkonummen Sanomat

KIRKKONUMMI

19.2.2021

Tony Björk: Linjelöst besluts­fat­tande i Kyrkslätt

GWP, eller Gesterby-Winellska-Papinmäkis öde har stötts och blötts alltför länge. Redan 2015-16 inleddes undersökningar angående vilka åtgärder som borde tas i ärendet, och relativt snabbt kom man fram till att nybygge är det vettigaste alternativet. Efter det har vi fått ta del av utredning efter utredning, vissa utredningar har överlappat varandra osv. Under tiden har barnen och personalen fått vänta, och vissa har lidit, i utrymmen som delvis har dålig inomhusluft. Vi har idag elever som inte kan gå sin grundskola i Kyrkslätt utan måste söka sig till andra städer eller kommuner. Det är inte acceptabelt ur något som helst perspektiv.

Under hösten väcktes hopp om att vi äntligen skulle kunna ta beslut i frågan och projektplanen för GWP godkändes över partigränserna i såväl finska- och svenska förskole- och utbild­nings­nämn­derna. Tyvärr tog det stopp i nämnden för servi­cep­ro­duktion, då ordförande för nämnden föreslog att projektet inte skall genomföras i sin helhet utan att vissa delar skall lämnas utanför. I Styrelsen i november bordlades ärendet eftersom man ville ha noggrannare siffror på elevp­rog­no­serna. Detta har nu utretts och beredningen anser fortfarande att den ursprungliga planen är den som är mest genomförbart. Detta presenterades i styrelsen 15.2. och tanken var att ärendet skulle gått vidare till fullmäktige för beslut 7.3.

Senaste vändningen är istället att projektet återre­mit­te­rades till nämnden för servi­cep­ro­duktion, även om GWP:s projektplan som sagt behandlades där så sent som i november 2020. Detta fördröjer naturligtvis projektet, och vad för ny insikt har den ifrågavarande nämnd som den inte hade i november?

Det andra argumentet som oftast förts fram mot projektet är att det är alltför dyrt. Men för jämförelse kan vi konstatera att t.ex. Jokirinne oppimiskeskus är i samma pris- och storleksklass som GWP. Varför har inte dessa argument lyfts fram där? Varför krävdes inte samma utredningar om elevprognoser vid det tillfället? Kunde räkna upp några andra projekt som godkänts betydligt smidigare, men det finns även en annan investering som sticker ut och som utreddes mer än övriga; Sjökulla skola. Varför så linjelöst mellan projekten och vad är den gemensamma nämnaren?

Vi har i flera år fått höra av våra kollegor i andra partier att den ”nya svenskspråkiga skolan” nog behövs i brådskande takt. Det har tyvärr inte synts speciellt bra i besluts­fat­tandet hittills. Dessutom behöver ju nog Gesterby- och Papinmäki skolan, med sin smågrup­p­sun­der­visning, ändamålsenliga utrymmen även i framtiden.

Utöver detta är hela dagvårdsfrågan olöst för de svenskspråkiga barnen i centrum. De är nu utspridda på tre adresser, varav två aldrig varit ämnade för dagvårds­verk­samhet i första hand.

Problematiken med att vi har barn som inte kan gå sin grundskola till slut i Kyrkslätt p.g.a utrymmena är likaså olöst, trots att svenska förskole- och utbild­nings­sek­tionen begärde en lösning redan 26.9.2018. Det är till och med mot lagen och kommunens grunduppgifter.

Därtill håller inte längre evaku­e­ringsp­lanen för andra projekt som står i kön t.ex. Nissnikuun koulu. Risken är överhängande att även detta och andra projekt försenas.

”Mycket snack och lite hockey” är en fras som fog kan användas i denna fråga.

SFP:s fullmäk­ti­gegrupp

TONY BJÖRK

ordförande

Linjatonta päätöksentekoa Kirkkonummella

GWPnä tunnettu Gesterbyn-Winellskan-Papinmäen kohtaloa on palloteltu aivan liian kauan. Jo 2015-16 alettiin kartoittaa tarvittavia toimenpiteitä asiassa ja kohtuullisen nopeasti päädyttiin siihen, että uudisrakennus on järkevin vaihtoehto. Tämän jälkeen lukuisat tutkimukset, osa päällekkäisiä, ovat seuranneet toisiaan. Samaan aikaan lapset ja henkilökunta ovat odottaneet ratkaisua huonon sisäilman tiloissa. Jo nyt kirkko­num­me­laisia oppilaita on terveyssyistä naapurikunnan kouluissa. Tämä ei ole hyväksyttävää mistään näkökulmasta.

Syksyn aikana näytti jo toivek­kaam­malta päätöksenteon osalta, kun projek­ti­suun­ni­telma hyväksyttiin yli puoluerajojen sekä ruotsin- (SFUN) että suomen­kie­li­sessä varhais­kas­vatus- ja opetus­lau­ta­kun­nassa. Valitettavasti palve­lu­tuo­tannon lautakunta, puheen­joh­ta­jansa (KOK) esityksestä, päätti esittää että jotkut osat hankkeesta jätettäisiin toteuttamatta. Kunnan­hal­li­tuksen marraskuun kokouksessa asia jätettiin pöydälle, pyynnöllä tarkentaa oppila­sen­nus­teita. Uusien ennusteiden valossa, esittelijä arvioi edelleenkin alkuperäisen suunnitelman järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Tämä esitys oli kunnan­hal­li­tuk­sessa 15.2. ja ehdotus oli, että kunnan­val­tuusto olisi päättänyt asiasta 7.3.

Viimeisin käänne asiassa on se, että hallitus päätti palauttaa asian Patulle uuteen valmisteluun, vaikka GWP:n projek­ti­suun­ni­telma käsiteltiin kyseisessä lautakunnassa niinkin tuoreeltaan, kun marraskuussa 2020. Tämä luonnollisesti viivästyttää projektia, vaikka mitään sellaista tietoa ei liene olemassa, jota ei olisi ollut lautakunnalla jo marraskuussa.

Toinen argumentti joka usein on noussut esiin, on liian kallis hinta. Vertailun vuoksi, Jokirinne oli sekä suuruus- että hinta­luo­kaltaan kuin GWP. Miksi tätä ei ole nostettu esiin samassa argumen­taa­tiossa? Miksi Jokirinteen päätösp­ro­ses­sissa ei vaadittu oppilasp­rog­nooseja vastaavalla tavalla? Tässä voisi listata muitakin hankkeita joiden päätösp­ro­sessit ovat olleet huomattavasti sujuvampia, mutta toisaalta löytyy myös toinen investointi, koska sitä tukittiin selvästi enemmän kuin muita investointeja; Sjökullan oppimiskeskus. Miksi linjakkuus projektien välillä puuttuu, ja mikä on yhteinen nimittäjä?

Monta vuotta olemme saaneet kuulla muiden puolueiden kollegoilta, että ”uusi ruotsin­kie­linen koulu” tarvitaan kiireellisesti. Valitettavasti tämä ei ole näkynyt päätök­sen­teossa erityisen hyvin. Sen lisäksi myös Gesterbyn- ja Papinmäen koulu, mihin Kirkkonummen pienryhmän opetus on keskitetty, tarvitsevat sopivia tiloja myös tulevai­suu­dessa.

Lisäksi keskusta-alueen päivä­hoi­to­ky­symys on edelleen ratkaisematta ruotsin­kie­listen lasten osalta. Tällä hetkellä lapset on hajautettu kolmeen eri osoitteeseen, joista kaksi ei ole tähän toimintaan suunniteltuja toimitiloja.

SFUN on jo 26.9.2018 pyytänyt ratkaisua tilanteeseen, koska kaikki kuntalaiset eivät tervey­del­li­sistä syistä tällä hetkellä voi suorittaa peruskouluansa loppuun asti Kirkkonummella. Tämä on jopa lainvastaista, eikä kunta tällä hetkellä hoida yhtä perus­teh­tä­väänsä.

Lisäksi vanhat väistö­ti­la­suun­ni­telmat eivät enää ole ajankohtaisia jonossa olevien projektien osalta, esimerkiksi Nissnikun koulu. On olemassa ilmeinen uhka että myös tämä ja muita hankkeita viivästyy tämän takia.

Paljon puhetta, vähän tekoja, pätee toistaiseksi hyvin tämän prosessin osalta.

RKP:n valtuustoryhmä

TONY BJÖRK

puheenjohtaja

Jussi Salo

19. helmikuuta 2021 11:17:53 Categories: KIRKKONUMMI Kirkkonummen Sanomat

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Beta 1.1.0.41819 - Firebird 3.0 WI-V6.3.6.33265

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.