Uusi Suomi

Kroatia teki sen, mihin Jugoslavia ei kyennyt

Uusi Suomi - logo Uusi Suomi 12/07/2018 16:40:00 Otto Palojärvi
© Toimittanut Alma Talent Oy

Kroatian eteneminen jalkapallon MM-finaaliin tuli monille yllätyksenä. Kroatian pelaajamateriaalia ja Jugoslavian alueen jalkapalloperinteitä ajatellessa finaalipaikka on kuitenkin loogisen kehityksen tulosta.

Entinen Jugoslavia lukeutui koko olemassaolonsa ajan eurooppalaisiin jalkapallomahteihin. MM-finaaliin saakka Jugoslavia ei kuitenkaan koskaan selviytynyt, mutta oli häviämässä EM-finaalia 1960 Neuvostoliitolle ja 1968 Italialle.

Palloilukulttuuri eli Jugoslaviassa vahvalla pohjalla jo ennen toista maailmansotaa. Kommunistivallan aikana sodan jälkeen ja Jugoslavian huippu-urheilijoista tuli käytännössä ammattilaisia.

Palloilulajit elivät kommunistisessa Jugoslaviassa vahvalla pohjalla. Ammattimaisen harjoittelun myötä Jugoslaviasta tulikin mahtimaa jalkapallossa, koripallossa, käsipallossa, vesipallossa ja lentopallossa. Muut kommunistimaat, kuten DDR, panostivat enemmän yksilölajeihin.

Jugoslaviassa palloilua harrastetiin juniori-iässä monipuolisesti. Autoritäärinen valmennusjärjestelmä takasi, etteivät lahjakkuudet laiskotelleet.

Jugoslavialaisen jalkapalloilun merkittävin sukupolvi nousi huipulle 1980-luvulla. Vuonna 1987 Jugoslavia voitti nuorten MM-kultaa. Joukkueessa pelasivat muun muassa Davor Suker, Zvonimir Boban, Igor Stimac, Robert Prosinecki ja Robert Jarni, jotka 11 vuotta myöhemmin voittivat Kroatian paidassa MM-pronssia.

Jugoslavian kultainen sukupolvi ehti pelata yhdessä MM-kisoissa 1990. Suuri tulevaisuus katkesi sotaan.

Firenzessä 30. kesäkuuta 1990 pelattu puolivälieräottelu Argentiina-Jugoslavia oli unettava, jatkoajan jälkeen 0-0 päättyneenä peli, jossa käveltiin enemmän kuin pelattiin kunnollista jalkapalloa. Ottelua voi pitää kuitenkin historiallisena, koska se oli serbien, bosniakkien ja kroaattien viimeinen yhteinen arvokisaottelu. Diego Maradonan tähdittämä Argentiina voitti jugoslaavit rankkarikisassa.

MM-kisoissa 1990 serbit, kroaatit ja bosniakit lauloivat yhdessä kansallislauluaan "Hej Sloveni", jossa slaaveja kehotetaan liittymään yhteen. Katsomossa nähtiin vain Jugoslavian punatähtilippuja. Serbien ja kroaattien liput loistivat vielä poissaolollaan.

Jugoslavian kultaisesta sukupolvesta tehdyssä dokumentissa pelaajat totesivat, etteivät kesällä 1990 osanneet odottaa, että vuotta myöhemmin heidän kotimaansa hajoaisi ja syttyisi sota, jossa henkensä menettäisi yli 100 000 ihmistä.

Jos Jugoslavia olisi saanut osallistua 1992 EM- tai 1994 MM-kisoihin, olisi se lukeutunut mestarisuosikkeihin. Sodan takia UEFA sulki Jugoslavian 1992 EM-kisoista muutamaa viikkoa ennen turnauksen alkua ja otti tilalle Tanskan, joka voitti mestaruuden. Jugoslavia tuskin olisi kuitenkaan menestynyt, koska kroaatti- ja bosnialaispelaajat eivät olisi olleet EM-kisoissa enää mukana.

Sodassa riitti kansanmurhaoperaatioita. Serbian 1990-luvun tähtipelaaja Sinisa Mihajlovic kertoi, että kroaattisotilaat olivat ampuneet serbisiviilejä, joita teloitusoperaatiossa oli käsketty pitää seinältä löytynyttä Mihajlovicin julistetta edessään. Kroaattisotilaat eivät olleet selvillä siitä, että Mihajlovicin äiti oli kroaatti.

Sota päättyi 1995. Jugoslavian kultaisen sukupolven tähdittämä Kroatia pelasi EM-kisoissa 1996 edeten puolivälieriin asti. MM-kisoissa 1998 Kroatia voitti peräti pronssia. Kroatian ehdoton tähtihetki oli voitto Saksasta puolivälierissä.

Jugoslaviakin palasi jalkapallokartalle, mutta vain Serbian ja Montenegron pelaajilla. Ennen lopullista avioeroa maan nimenä oli 2003-06 Serbia-Montenegro.

Kroatia on menestynyt kansainvälisessä jalkapallossa Serbiaa paremmin. EM-kisoissa Kroatia on ollut mukana joka kerta vuodesta 2004 lähtien ja MM-kisatkin ovat jääneet väliin vain 2010.

Sodasta on kulunut 23 vuotta, mutta Kroatiassa on yhä jalkapalloa isompi asia, että maa pärjää MM-kisoissa Serbiaa paremmin. Venäjän MM-turnauksessa Serbian taival päättyi alkulohkoon ja kaiken lisäksi Sveitsin kosovolaispelaajat nöyryyttivät serbejä maaliensa yhteydessä albaanikansallismielisillä kotkatuuletuksillaan Sveitsin voittaessa Serbian 2-1.

Helsingin Sanomissa toimittaja Tommi Hannula kysyi, miten vahva yhteinen joukkue entiseltä Jugoslavian alueelta saataisiinkaan? Kysymys on yhä naiivi kuin, miten vahva joukkue Skandinaviasta saataisiinkaan, jos Ruotsin, Norja ja Tanska olisivat jatkaneet yhtenäisenä kuningaskuntana tähän päivään saakka? Tai, että miten vahvalla joukkueella Saksa pelaisi MM-kisoissa, jos olisi voittanut toisen maailmansodan? Tai, miten huono jalkapallomaa Suomi olisi, jos Suomeen olisi 1800-luvulla kehittynyt kaksi kansallisvaltiota, Suomi ja Karjala?

Kroatian jalkapallossa on riittänyt sisäisiä ongelmia, mutta Jugoslavian vahvan palloilukulttuuri elää maassa edelleen. Jugoslavian kultaisen sukupolven jälkeen Kroatiassa kasvoi toinen itsenäisen Kroatian kultainen sukupolvi, jonka valmennus nojautui paljolti Jugoslavian perintöön. Huippuja osataan kehittää perinteisellä "jugoslavialaisella kovalla kurilla" ilman "kaikki pelaa" -haihattelua.

Ja Kroatiassa kasvaa yhä uusia huippupelaajia. Maan jalkapallon sisäiset ongelmat korruptioineen ja oikeudenkäynteineen eivät ole näivettäneet pelaajatuotantoa.

12. heinäkuuta 2018 19:40:00 Categories: Uusi Suomi

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Alpha 1.0.44.37810 - Firebird 3.0 WI-V6.3.4.32939

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.