Ilta Sanoma

Julkaistu:

Uusi kirja
-?Mitään kalaa ei kannata heittää takaisin veteen, aivan kaiken voi hyödyntää, Janne Rautio kertoo kirjassaan, jossa hän kannustaa aliarvostetun herkun, särkikalan käyttöön.
-?Vesissämme ui vapaita, vaaleita luonnonkaloja, joita monet pilkkimiehet, onkijat, katiska- ja verkkokalastajat syöttävät kissoille, vaikka kaloista saa herkkuja, jotka ovat maistuneet Venäjän keisareillekin, Janne Rautio kirjoittaa torstaina julkaistussa kirjassaan Suomalaista villikalaa (Nemo 2018).

Janne Rautio on kokenut ja intohimoinen kalastaja. Kotimaisen villikalan arvostuksen palauttaminen on hänelle sydämen asia. Tuore kirja sai heti valtavasti kiinnostusta, mistä Rautio on yllättynyt, mutta onnellinen, sillä hänelle aihe on tärkeä.

-?Olen tehnyt tämän eteen viisi vuotta työtä, enkä ole saanut siitä palkkaa. Nyt olen saanut valtavasti yhteydenottoja, hän toteaa Ilta-Sanomille.

Suurin osa Suomessa syödystä kalasta on tällä hetkellä tuontitavaraa. Tuoreen kirjan keskeisin sanoma on palauttaa niin kutsuttujen roskakalojen arvostus ja lisätä osaamista niiden käsittelyyn.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rautio kirjoittaa, että suomalaiset ovat kautta aikojen syöneet omien vesistöjen herkkuja, mutta viimeisten muutamien vuosikymmenten saatossa taito esimerkiksi särkikalojen käsittelyyn on unohtunut.

Lähiruokaa parhaimmillaan

-?Lahna, hauki ja särkikalat olivat sodan jälkeen 1950-1960-luvuilla arvostettua ruokaa, jota jokainen osasi kalastaa ja valmistaa, mutta kun mielenkiinto luonnonkalojen kalastamiseen alkoi vähentyä, väheni samalla myös osaaminen, Rautio kuvailee kirjassaan.

Hän kirjoittaa lisäksi, että varsinkin 1990-luvun aikana kirjolohen suosio kasvoi merkittävästi ja kalaa ryhdyttiin ostamaan pääosin kalatiskeiltä. Villikaloja kohtaan alkoi muodostua ennakkoluuloja, vaikka esimerkiksi muualla Euroopassa niitä syödään ja hyödynnetään yhä paljon.

Lähiruoasta ollaan kiinnostuneita. Isommassa mittapuussa on kuitenkin unohdettu, että villikalat ovat ekologista lähiruokaa parhaimmillaan.

Kirjassa on myös WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaskan kirjoitus maailman kalakantojen huolestuttavasta tilanteesta ja kalanviljelyyn liittyvistä ongelmista. Ovaska painottaa, että villikalojen hyödyntäminen ihmisten ravinnoksi olisi kannattavaa.


Särkikaloilla surullinen kohtalo

Villikalaa käytetään nyt erityisesti lohenkasvatukseen ja turkiseläinten rehuksi.

-?Monet rehuiksi päätyvistä kaloista voitaisiin yhtä hyvin käyttää suoraan ihmisravinnoksi, Matti Ovaska kirjoittaa kirjassa.

-?Jopa 30 prosenttia maailman kokonaissaaliista on niin sanottua sivusaalista, joka heitetään usein kuolleena takaisin mereen. Suomessa erityisesti särkikalat kokevat usein tämän kohtalon, Ovaska toteaa myös.

Varsinkin kesäisin moni lähtee mato-ongelle tai kesämökin rantaan viritetään katiska, mutta yleistä on, että pienet kalat heitetään heti pois.

-?Mitään kalaa ei kannata heittää pois, aivan kaiken voi hyödyntää, Janne Rautio sanoo.

Hän esittelee kirjassaan kalojen kokonaisvaltaista käyttöä.

-?Kotimaista särkeä heitetään satoja tuhansia kiloja vuodessa suoraan roskikseen. Pieni osa hyödynnetään eläinten rehuna, vaikka graavattu särki muistuttaa maultaan kallista siikaa, hän sanoo.

-?Kalan mäti ja maiti ovat maksan lisäksi todellisia omega-3-pommeja, Rautio muistuttaa.


Kissakin sen tietää

Janne Rautio kertoo hieman huvittuneena, että kissatkin osaavat luontaisesti arvostaa hyvää kalaa. Hän kertoo, että jos kissalle laittaa riviin neljä erilaista kalaa, joissa on vaihtoehtoja "hienosta" kirjolohesta vaikka kuhaan ja särkikalaan, kissa valitsee aina särkikalan.

Yksi syy "roskakala"-nimen yleistymiseen on myös särkikalojen ruotoisuus. Niitä on pidetty hankalana käsitellä.

-?Ruodoista pääsee eroon, kun oppii fileoimaan kalat, Janne Rautio kertoo kirjassaan ja antaa siinä neuvoja helppoihin tapoihin pehmentää särkikalojen ruodot.

Yksi tehokkaimmista keinoista on etikkakypsentäminen. Etikkakypsennys tuo kalaan makua, mutta pehmentää pikkukalojen ruodot kolmessa päivässä niin, ettei niitä tunnu enää lainkaan. Muita ruotojen pehmennykseen käytettyjä tekniikoita ovat graavaaminen ja umpioiminen.

Varma kalastuskikka

Jos kala ei koskaan nappaa, se voi lannistaa. Janne Rautio kertoo vanhan kansan salaisuuden, jolla kalaonni on lähes varmaa.

-?Kaikista paras vinkki on mäskääminen. Se toimii yksinkertaisesti niin, että otetaan nyrkillinen kaurahiutaleita, kastetaan ne nyrkissä rantaveteen ja heitetään sen jälkeen siihen kohtaan, jossa on katiska tai jossa aiotaan kalastaa mato-ongella. Luonnollisesti kaurahiutaleet pitää kastella ennen heittämistä, jotta tuuli ei vie niitä. Teorian mukaan särkikalat ja ahvenet haistavat kaurahiutaleet kilometrin päästä ja tulevat syömään, Rautio kertoo.

-?Jos se ei aivan heti toimi, mäskää samassa paikassa pari kertaa kahden päivän ajan, jonka jälkeen saalista alkaa varmasti tulla, Rautio kannustaa.

Suomalaista villikalaa -teoksessa on useita ohjeita erilaisten kalojen käsittelyyn, sekä reseptejä.

-?Se, joka kuvittelee hauenlihan olevan kuivaa, ei osaa valmistaa sitä, Rautio muistuttaa.

-?Villikalat ovat terveellistä, runsaslukuista, ekologista ja edullista syötävää, hän kirjoittaa.

Lähde: Janne Rautio, Suomalaista villikalaa (nemo 2018)

Janne Rautio on julkaissut osan villikalaresepteistään nettisivuillaan.


Ilta Sanoma
17. toukokuuta 2018 18:08:00 Categories: Ajankohtaista Ilta Sanoma

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Alpha 1.0.44.37810 - Firebird 3.0 WI-V6.3.4.32939

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.