Länsiväylä

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan Koskenkylän murhan uhrin omaisten saamat korvaukset ovat menneet ihan lain mukaan.

JOHANNA ERJONSALO

Koskenkylässä 2016 murhatun naisen omaiset ihmettelivät kirjoituksessaan, miksi he eivät ole saaneet Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden heille tuomitsemia korvauksia.

Huhtikuussa 2017 annetun tuomion mukaan murhaaja velvoitettiin maksamaan uhrin vanhemmille ja osalle uhrin sisaruksista korvauksia kärsimyksestä noin 18 600 euroa, muita kuluja lähes 13 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja noin 10 000 euroa.

Missä rahat ovat?

Uusimaa-lehti kysyi tätä Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvaselta.

Tolvasen mukaan korvausten maksaminen perustuu rikosvahinkolakiin. Rikoksen uhri itse saa korvausta laajemmin kuin kuolleen uhrin omaiset.

Jos rikoksesta tuomitulla ei ole rahaa maksaa, eikä omaisille ole määrätty muuta kuin kärsimyskorvausta, on valtiolla oikeus olla tyly.

- Kärsimyskorvausta valtiokonttori ei voi lain mukaan omaisille maksaa. Jos muuta korvausta ei makseta, myöskään oikeudenkäyntikulut eivät tule rikosvahinkolain perusteella korvattaviksi. Lähtökohtana on myös se, että vahingot pitää kattaa ensisijaisesti vahinkoa kärsineen vakuutuksesta, jos hänellä sellainen on, Tolvanen kommentoi Uusimaan haastattelussa.

Lain mukaan läheiselle suoritetaan korvausta yhteensä enintään 5 000 euroa. Myös hautauskulut korvataan.

Uhrin omaiset ovat siis osin aiheesta kokeneet, että viranomaiset ovat asettuneet syyllisen puolelle. Tolvanen ei syyttäisi viranomaisia.

- Vika ei ole viranomaisissa, viranomaiset ovat velvollisia noudattamaan Eduskunnan säätämiä lakeja. Ongelmia rikoksen uhreilla on varmaan riittämiin. Vähävaraisten asianajokulut toki saa korvattua oikeusapuna, mutta paljon jää itsellekin maksettavaa, kun rikokseen syyllistyneellä ei yleensä ole tuloja tai varallisuutta.

- Uhrin asemaa on pyritty parantamaan, muun muassa tukipalveluja kehittämällä. Tosiasia on kuitenkin, että erityisesti syyntakeettomien tekijöiden uhrit ja heidän omaisensa ovat edelleen heikossa asemassa, Tolvanen kirjoittaa.

Omaisten mielestä toistuvasti karanneen ja heidän läheisensä murhanneen, vaarallisen potilaan hoidosta vastanneiden tulisi jopa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen kuolemantuottamuksesta, onko tällaisesta

- En muista tällaista tapausta mielenterveyspuolelta. En muista, että vankienkaan karkaamisesta olisi juuri syytetty vartijoita, tällaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia. Vastuu voisi sitä paitsi tulla vain virkavelvollisuuden rikkomisesta, ei kuoleman aiheuttamisesta ulkopuolisille, koska vain tekijä on siitä vastuussa, Tolvanen vastaa.

Verrokkitapaus voisi löytyä lastensuojelujutuista, joissa on katsottu viranomaisten laiminlyöneen velvollisuutensa arvioida riittävän huolellisesti lasta kotona tai vanhemman luona vierailtaessa koituvaa terveyden tai hengenmenetyksen riskiä.

Tapaus Vilja Eerika Helsingistä lienee tunnetuin tapaus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Samu Karvala

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

"Tällainenko todella on rikoksen uhrin omaisten asema ja oikeudet Suomessa?" - Koskenkylässä murhatun naisen omaiset joutuivat valituskierteeseen korvauksista
13. helmikuuta 2018 22:17:41 Categories: Länsiväylä Puheenaihe

ShareButton
ShareButton
ShareButton
  • RSS
Suomi sisu kantaa
NorpaNet Alpha 1.0.44.37810 - Firebird 3.0 WI-V6.3.1.32594

TetraSys Oy.

TetraSys Oy.